tiistai 27. joulukuuta 2011

"Välipäivät" mitä ikinä ne sitten ovatkin..

Joulut onpi pian vietelty! Ihanaa, että jouluaattona maa oli valkoinen! Nyt kun katsoo ulos, on niin pimeää joka paikassa... Millaistahan elämä olisi lapissa, kun ei aurinkoa kuulu eikä näy? Tosin luin vastikään yhden Rovaniemellä asuvan fb-kamun iloitsevan mahtavasta hiihtosäästä! Näillä leveyksillä ei paljoa sivakoida!

Kävin tänään viemässä hääpukuni pesulaan pesetettäväksi. Yksi piste häillemme! Samalla kävin kyselemässä poliisilaitokselta mitä ajokortilleni pitäisi tehdä uuden sukunimen takia? Kuulemma tuoda 2 valokuvaa sekä täyttää pari lomaketta + 40€. Huomenna siis passikuviin! Toivottavasti saisin samalla valokuvistamme otetun cd:n että pystyisin lisäämään muutamia kuvia tuohon "Tahdon" - postaukseeni! ;) Passia en vielä tähän hätään aio vaihtaa, kun ei taida olla matkojakaan nyt heti tulossa. Etukäteishäämatkanhan me jo teimme Kreetalle lokakuussa! ;) Pankkiinkin on kai huomenna soiteltava tuosta nimiasiasta. Mitähän paperisotaa vielä? Luulisi että nimitiedot siirtynevät lehtiin ym. ajastaan... (Laiskottaa!)

Perjantaina lähdemme Poriin. Lauantaina on hautajaiset siellä ja kotiudumme sitten ajastamme takaisin... Sen suurempia uudenvuoden suunnitelmia ei täällä ole. Luultavasti häiden ja ajomatkan jälkeen väsyttää kyllä melkoisesti että voihan se olla että valvomiset ja ilotulitteiden katsomiset jää tältä vuodelta vähiin! Iisukka lähtee uudeksi vuodeksi Viroon, toivottavasti myrskytuulet ei kovasti riepottele laivaa!

perjantai 23. joulukuuta 2011

Ihanaa joulua!

On villiä melskettä, helinää, helskettä pienten tiukujen...


Joulu alkaa näyttää tältä!

Vajaa viikko sitten vietettiin häitämme ja sitten olisi pitänyt päästä hetkessä joulutunnelmaan. Täytyy sanoa että alkuviikosta, maan ollessa edelleen mustana, ei kyllä paljoa "jouluttanut". Etenkään kun paikat tuntuivat pursuilevan jo muutenkin kaikesta tavarasta! Mutta niin ne tavarat ovat pikku hiljalleen viikon aikana löytäneet omille paikoilleen. Keskiviikkona tuotiin iso kuusi sisälle. Meillähän on ollut jo monta viikkoa Iisan pikkujoulukuusi sisällä. Nyt se joutui takasin ulkosalle. Iisa sai tänä vuonna tehtäväkseen koristella kuusen. Ihan mieluinen tehtävä taisi ollakin. Toki mä autoin kynttilät paikoilleen ja sitten kuusen yläosaan laitoin koristeita myös.

Torstaina laitettiin kinkku uuniin, tehtiin joulupuuroa ja piparitaikina. Meillä oli tänä vuonna 6,2kg kokoinen kinkku. Hyvä tuli! Tein vielä ensimmäistä kertaa sinappihunnunkin kinkulle! :) Illalla käytiin kävelemässä pieni lenkki ja Iisa nappasi pulkankin mukaan.. No, kulkihan se joten kuten hiekoitetulla tiellä! Mutta kivaa kun ainakin hetkeksi maa oli valkoinen.

Tänään päästiin tekemään pipareita!




Se olis sit vielä ainakin yhden joululahjan hankinta edessä... Huoh! Lähdetään "kohta" kohti Rantasalmea. Siis kunhan tässä on ensin pakattu, otettu mukaan matkalle heitettävät lahjat, eli ei siis ihan heti... Ensimmäinen jouluaatto että mä en vietä sitä omien vanhempien luona ja Iisakin on isänsä kanssa! Jännittävää! Joulupäivänä sitten vietämme lasten kanssa joulua, kun veljeni perheineen saapuu myös Mäntyharjulle...

Nyt mä taidan tehdä huomiselle vielä postauksen valmiiksi! (Mutta julkaisu tosin vasta huomenna! Nauttikaahan joulusta!!! *<:)

maanantai 19. joulukuuta 2011

Tahdon!


Lauantaina oli meidän häät! Ne menivät loistavasti! Mä lisäilen valokuvia heti kun kerkeän. ;) Parasta kirjoittaa kuitenkin nyt jo tää postaus! Päivä alkoi klo 8 jolloin meille saapui kaasoni, ystäväni, kampaajani Hanna sekä naapurin Mirka. Mä sain meikin naamaan Mirkan toimesta ja tytär tukan kuosiin. Sen jälkeen Iisa lähtikin koulun joulujuhlaan ja mun tukkaa alettiin laittamaan. Kuunneltiin samalla Spotifyyyn väsäämääni häälistaa ja kudoin sukkaa. Alkuun Spotifyn toimimattomuus kiristi hieman mieheni ja minun välejä, mutta muita äksyilyjä ei sitten päivään tainnut mahtuakaan! :)Ihanan stressitöntä vaikka tietysti vähän jännitti. (Yön olin nukkunut yllättävänkin hyvin!) Mies hoiteli vauvaa, syötti ja nukutti vaunulenkillä. Hanna haki morsiuskimpun, heittokimpun, vieheen sekä ruusunterälehdet kukkakaupasta. Tytär palasi klo 10:30 takaisin joulujuhlista. Hanna leikitti neitiä ja rauhoitteli parhaansa mukaan! Iisaakin taisi jännittää tuleva häähumu aika lailla! Ruoaksi söimme edellisenä päivänä tekemääni nakkisoppaa! 12:30 aikoihin aloimme pukemaan ja 13:15 menimme häävalokuvaan. Olin edellisenä päivänä ratkonut yhden pussilakanan yläosasta ja puin sen vielä morsiuspukuni ylle suojaksi ettei helmat ihan mustu autoon mennessä... Sää oli onneksi sateeton. Plussan puolella. Musta maa. No, mutta lämmin sydän ja ihana tunnelma. Sää ei ehkä ollut kuin morsian, mutta ei se haittaa! Oli mahtavaa, kun Hanna pystyi olemaan meillä koko aamupäivän, etenkin kun Iisa tuntui kaipaavan huomiota... Kun mut saatiin autoon, Hannakin lähti laittautumaan.

Hääkuvissa kävimme Mäntyharjun valokuvaamossa. Meillä oli alkuun lapset mukana ja muutaman onnistuneen otoksen jälkeen isäni vei lapset mummolaan. Jatkoimme poseerausta kahdestaan. :) Halusimme yhden ns. vanhan ajan kuvan jossa olemme totisia ja mies hieman edempänä minua. Toivottavasti kuvat onnistuvat hyvin! Kuvien jälkeen meillä oli noin vajaa puolituntia aikaa ennen H-hetkeä. Kävimme kotona, minä söin viilin ja kävin vielä vessassa. Sitten olikin lähdettävä kirkkoon! Ihanaa oli nähdä kirkon portailla ja edessä tuliroihut jotka veljeni oli käynyt sytyttämässä. Juho heitti mut pääovelle ja kiirehdin sisään. Siellä suntio ja isäni minua kuumeisesti jo odottelivatkin! Vaihdoin kengät ja heitin keepin yltäni. Sitten Iisa ja kummityttöni Pihka haettiin kirkon puolelta, sulhanen tarkastettiin että on paikallaan ja suntio soitti kanttorille että Kuulan Häämarssi voi alkaa! :)


Kuva Sari Taskinen

Kuva Sari Taskinen

Mitähän muistan matkalla kirkon käytävää? No, morsiamen puolella oli enemmän väkeä. Mimosa ja Senja itkivät. Hymyilin sukulaisille ja ystäville ja pian oltiinkin jo Juhon luona. Ja kumarrusten jälkeen jatkoin Juhon käsipuolessa matkaa kohti alttaria! Marssi tuntui kestävän pitkään.. ja huomioin samalla että siellähän se vihkiryijy on seinällä ;) No, ei se mitään! Pappi puhui kauniisti ja jotenkin se että kuuli Mimosan itkun lähes koko ajan - piti tilanteen sopivan "arkisena" Ts. ei alkanut niin jännittämään kuin jos vain olisi ollut täysin hiljaista papin puheen lisäksi. Sitten tuli kysymysten vuoro - lyhyen kaavan mukaan - ja molemmat sanoi vuorollaan Tahdon! Pappi pyysi sormukset paikalle ja Iisa ja kummityttöni Pihka kävivät ne papille tuomassa! Olipa koskettava hetki! Ja sitten, aviopuolisoiksi julistamisen jälkeen pussattiin, kolme kertaa! :) Virtenä, "Soi kunniaksi Luojan", jonka aikana hetkeksi rauhoittunut Mimosa alkoi taas itkemään.. Lopulta kävelimme Melartinin häämarssin tahdissa kirkosta ulos! Ja pikkuiset morsiustytöt seurasivat meitä. Tuntuipa hienolta!


Kuva Sari Taskinen

Menimme hetkeksi sivukäytävälle ja odottelimme että ihmiset tulevat kirkosta ulos ja tytöt saavat ruusunterälehdet jaettua hääväelle! Kanttori kävi vielä meitä onnittelemassa ennenkuin menimme kirkon portaille, pussasimme ja lähdimme ruususateeseen! :)


Kuva Sari Taskinen

Matkaa jatkoimme vanhalla beigellä MG Magnette ZB 4 d Saloon vm. 1956 kohti Hirvensalmea ja Satulinnaa! Ajattelin että olemme viimeisenä hääpaikalla, mutta toisin kävi! Olimme ensimmäisinä paikalla, kun kukaan ei meitä sitten viitsinyt ohittaa. Vanhassa autossa oli tunnelmaa! Ja onneksi rakkaus lämmitti meitä, sillä tässä ajopelissä ei tietenkään mitään sisälämmittimiä ollut! :D


Kuva Sari Taskinen

Kuva Sari Taskinen

Kuva Sari Taskinen

Kuva Sari Taskinen



Satulinnan navetassa oli tunnelma kohdallaan! Ihanasti kynttilöitä ja lämpöä! Takkakin loimusi! Vieraat saapuivat meitä onnittelemaan ja isäni kohotti meille maljan! Pian onnittelujen ja alkumaljojen jälkeen saimme aloittaa ruokailun! Mä siirsin suosiolla Mimosan syöttötuolin meidän pöytään! Pieni oli niin äidinkaipuinen kirkonmenojen jälkeen! Sitten syötiin hyvin ja nautittiin tunnelmasta.


Kuva Hanna Lahtinen


Kuva Hanna Lahtinen

Ruoan jälkeen Naiskuoro Pioni saapui meille laulamaan neljä laulua. Tämän jälkeen saimme omaan pöytäämme kakun ja suoritimme hääkakun leikkauksen. Mieheni ei perinteitä kunnioittanut ja jätti polkaisut sikseen. Minä kyllä polkaisin... Joten kai se valta sitten on mulla? Vai lasketaanko sitä jollei toinen edes yritä? ;) Kakkujen jälkeen sulhanen, rakas mieheni siis, piti "sulhasen lupaukset" jossa kertoi meidän taipaleen lyhennetysti, siitä että rakastui minussa juuri siihen "aikuiseen naiseen" ja toivoo että kotityöt jaetaan jatkossakin samalla mallilla miten ne on tähän astikin hoidettu! Hmm.. Onneksi osa puheesta saatiin nauhalle! Mulla alkaa näköjään jo muisti pätkimään illan kulun suhteen, mutta jossain vaiheessa sitä tanssittiinkin. Olimme valinneet Teleks - Kotimatkalla. Se oli kappale josta mulle tulee Juho aina mieleen! Toisaaltahan se on aika surullinenkin laulu, mutta toisaalta siinä lauletaan myös että missä se päätetään kuka saa sen pienen palan onnea? Ja niitä pieniä onnenpalasiahan me täällä elämässä etsitään!


Kuva Hanna Lahtinen

Kuva Hanna Lahtinen

Heitimme myös kimpun sekä sukkanauhan. Mun heittämän kimpun nappasi kummi- ja morsiustyttöni Pihka ja sukkanauhan sai kummipoikani Eeli. Häitä ei siis vähään aikaan ole tiedossa? Tai mene ja tiedä, itsehän olen vuosien varrella saanut ainakin 3 morsiuskimppua.. ja viimeisimmissä häissä olen jo kieltäytynyt osallistumasta koko leikkiin kun häitä ei ole kuulunut!


Kuva Hanna Lahtinen

Loppuillasta kuuntelimme spotifystä tekemiäni häälistoja ja juteltiin niitä näitä. Oli ihanat ja tunnelmalliset häät. Lapsosia oli häissämme paljon - pieniä prinsessoja enimmäkseen! :) Mä en olisi voinut kuvitellakaan juhlivani vain aikuisten kesken. Tietysti oma elämäntilannekin puhuu lapsien kanssa juhlimisen puolesta - oli ihanaa seurata lapsosia, toiset kävivät ihailemassa mun prinsessapukua. Anne-kummista tuli hetkeksi ainakin muutaman tytön ja pojan idoli! (Toivottavasti pettymys ei ole kovin suuri kun jatkossa ei samaa prinsessaa olekaan enää?!!) ;D



Häiden päätteeksi menimme Satulinnan päärakennukseen ja kiipesimme hääsviittiin! Sieltä löydettiin ihana kori, jossa suolakeksejä, suklaata, viinirypäleitä, pommacia, sydänkarkkeja ym. ym. herkkuja! "Pikku meritähtemme" Mimosa oli päivästä hyvin väsynyt ja neiti nukahti onneksi hyvin meidän väliimme...





Kiitos kaikille, tämä Rouva ei olisi ihanampaa hääpäivää voinut kuvitellakaan! <3 br="br">


Julkaistaan tämä teksti nyt ja myöhemmin, kun löydän jostain kuvat jotka häistämme otettiin, palaan päivittämään postauksen "hulppeilla" kuvilla! ;)
No nyt on "muutama" kuvakin laitettu, vielä muutaman kuvan laitan kun vaan saan muistikortin käsiini! :) Olrait tässä tämä! Jee! :)

perjantai 9. joulukuuta 2011

Pitsiä, joulukortteja, hammas!

Kirpparilta löytyi kuin löytyikin toivomaani pitsiä. Jonkun verhon reunasta sen ratkoin irti, hinta 5€ tuntui sillä hetkellä ihan kohtuulliselta. (Kun löytyi niin täsmäiskuna sieltä kirpparilta..) Ja sydämistäkin tuli suloiset. Laitoin pitsin pahvin ympärille ihan nitojalla. Nitojassa oli vain noita kuparin värisiä niitejä, mutta ei ne onneksi kauempaa erotu. Noi tekstit on vielä "hieman" työn alla. Ei oikein näytä kivoilta vielä tuollaisenaan.. Mietitään!


Tässä on muuten meidän kutsukortti... :)

Mitähän sitä vielä pitäisi häitä varten järkätä. Väsy meinaa iskeä. Se olis reilu viikko h-hetkeen... Jännittää, ei jännitä. En ole edes katsonut tehtävälistaa varmaan koko viikkona. No, huomenna menen hiusten värjäykseen ja sunnuntaina ystäväni tulee tekemään mulle harjoituskampauksen...

Käytiin perhekerhossakin eilen, meidän joka torstaisessa ilossamme. Ja sielläkin saatiin Mimosan kanssa vielä muutama kortti tehtyä, jospa vaikka Mimosan kummeille vielä omat kortit? Ekoissa korteissa oli vaikeaa saada Mimosan pikku käsi aukeamaan toivotulla tavalla, mutta sitten tyttö ymmärsi miten pitää tehdä ja hienoja käsitonttuja saatiin aikaiseksi yhdessä! *<:)


Tuntuu että tää on yhtä askartelua tämä tän hetkinen elämä. Voipi vastaisuudessa jäädä vähemmälle ;) Sillä eilen illallakin askartelimme, tällä kertaa ekaluokkalaisen jouluaskarteluillassa! Siellä teimme jouluenkelin, joulukortin ja sydämen muotoisen korin! (Ne ei ole nyt mukana joten en saa kuvaa.)

Yöllä huomasin että Mimosalle oli noussut kuumetta, tänään selvisi että ensimmäinen hammashan se sieltä oli puhjennut! Se olis vissiin alettava opettelemaan hammasharjan käyttöä vauvan kanssa!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Sänkypäivä (tai ainakin aamu)

Tänään olemme viettäneet vauvan kanssa aikaa lepäillen. Eilen iski yrjötauti (minuun)joka meni onneksi yhdellä ykäyksellä ohi... Toki vieläkin olo hieman hutera, joten aamupuuron jälkeen ollaan makoiltu sängyllä ja nyt Mimosa vetelee sikeitä. Mä otin eilen muutaman kuvan valmiista joulukorteista ennen kuin laitoin ne kuoriin. Lisäsin niihen siis vielä helmiä sekä painoin kirjainleimasimilla tekstit. Kauneimmat kortit mitä mä olen ikinä saanut aikaiseksi. Tosin muutamaan vuoteen en edes ole kortteja käsin vääntänytkään.




Juho saapui eilen illalla reissultaan. Olipa ihanaa että tuli kotiin, vaikka olostani johtuen tulohalit jäikin nyt saamatta. Tänä aamuna huomasin että meille olikin muuttanut samalla myös tonttutyttö jota Mimosa kovasti ihmetteli.. :) Heh, se olikin siis se tuliainen jonka Juho kertoi tuovansa!


Otin kuvan myös meidän takapihalta, lähinnä ihastelin järveä taustalla, mutta se ei näytä oikein edes kuvasta erottuvan. No, tämmöinen sininen hetki aamulla.

Olokin alkaa olla aika hyvä. Taidetaan lähteä autolla liikkeelle, kunhan Iisa pääsee koulusta. Ruokakauppaan, Tiimariin ja kirppikselle kun jaksaisi niin saisi taas asioita eteenpäin. Lähinnä taas noita askartelujuttuja, pitäisi ne sydämet tehdä sinne hääauton perään ja mä haluun niihin pitsiä.. Löytyyköhän?

maanantai 5. joulukuuta 2011

Joulukuun kunniaksi punaista ja sydämiä tietysti!

Tänään on 5.12.2011. Meidän 1½ vuotispäivämme!

Kuinka ollakaan, vietämme sitä erillämme. Mutta satuinpahan sentään muistamaan ;) Tällä hetkellä on niin paljon tätä elämää ympärillä että yhdet "vuosipäivät" sinne tänne. Mies tulee huomenna kotiin, lähti tänään työpäivän jälkeen kohti Poria veljiensä kanssa hautajaisasioita hoitamaan. Soitin tänään hänelle töihin ja sanoin että rakastan! Puolitoista vuotta on hmm... sopivasti. :) Ei voi sanoa että paljon tai vähän. Mutta voi sanoa että paljon tuohon aikaan on ehtinyt tapahtua. Vaan ei vauhti päätä huimaa! Ei, ei ollenkaan. Nyt elämän on annettava mennä just omalla painollaan, kyllähän sitä kerkeää sitten mietiskelemään joskus kun rauhoittuu...

Kesän alussa 2010 elin sinkkuelämää, jonka sitten katkaisi eräs puhelu. Puhelu oli mieheltä joka oli palannut Virosta opiskelemasta. Joskus aikaisemmin oli ollut puhetta että käydään siidereillä joskus kesällä. Nyt tätä aikaa sitten yritimme sopia. Vaan eipä ollut helppoa, ei. Jos jonkinlaista kiirettä kummallakin. Itsehän tuolloin päätin että en ala mitään menojani perumaan, ei tässä turhan helppoja olla. Vaan löytyipä lopulta 5.s kuudetta, jolloin mulla oli kissanäyttelyt Hyvinkäällä ja sen jälkeen serkkuni valmistumisjuhlat Hollolassa. Sitten illalla nähtäisiin. Tuo toinenkin sanoi ajavansa Tampereelta Ristiinaan vai vieläkö Rantasalmen kautta huristeli, en muista.

Ajattelin laitella viestiä jossain vaiheessa iltaa.. Miten nyt jaksaisin. Mullahan oli numerokin muuttunut ja ajattelin että tämä toinen löytäisi kyllä numeroni facebookista tai jostain jos nyt tosissaan on kiinnostunut. Illalla sitten nähtiin. Kai Juho joutui tekemään vähän töitä tuon puhelinnumeroni kanssa..? Joskus 23 aikoihin mies sitten saapui ovelleni. Hmm.. Ja taisihan se olla sitten siinä. Lähdettiin paikallisessa käymään. Kotiin tullessa joku taisi haluta näyttää voimiaan ja kantoi kunnantalon portaat alas mut olkapäillään. Huiii! Seuraavana päivänä käytiin mummolan rantasaunassa ja seuraavana päivänä mä lähdin Cavalaireen sukulaisteni kanssa viikoksi. Muutaman viestin matkan aikana vaihdoimme, mutta tottahan toki nähtävä oli mahdollisimman pian kun reissulta saavuttiin!

Pian jo ehdotinkin että Juhohan voi olla meillä mahdollisimman paljon nyt kesällä. Toinen - koditon - "rantojen mies". Tein siis hyväntekeväisyyttä. ;)(Juhon asunto oli vuokralla kesällä.) Markkinoilla Juho tutustui Iisaan. Juho etsi Iisan kanssa Toivo-ponia. Mulla meinasi jo usko mennä että siellä mitään ponia edes olisi, vaan sieltähän se Rantapuistosta löytyi! Iisa ja Juho tutustuivat nopeasti toisiinsa.

Syksyn tullen mä aloin odottaa Mimosaa ja Juho jatkoi opiskelujaan Tampereella.. Melkoisen rankkaa oli olla raskaana, kun toinen on monen sadan kilometrin päässä viikot, mutta onneksi oli edes viikonloput. Keväällä noin kuukautta ennen Mimosan syntymää Juho pystyi muuttamaan pysyvästi meille. Ja nyt kaikki ovat saman katon alla, mitä nyt Iisa kulkee omalla aikataulullaan äidiltä isälle.

Hei ja vajaan kahden viikon päästä me mennään naimisiin! Ihanaa! Olen löytänyt maailman ihanimman - rakastavimman - mahtavimman miehen rinnalleni. Olen onnekas, tiedän sen.

Semmoinen lyhennetty stoori meidän yhteisestä taipaleestamme... <3

torstai 1. joulukuuta 2011

Ompelijalle ja askartelua taasen..

Pistelen tässä jauhelihakastiketta perunoineen poskeeni. Mimosa nukkuu vaunuissa ja pian olisi lähdettävä hääpukuni kanssa ompelijalle. Pieniä viime hetken korjauksia... Sanoisin! Eilen väänsin loput nimilaput ja suunnittelin istumajärjestyksen. Häiden aikatauluasioita mietimme myös miehen kanssa ja soitettiin juhlapaikalle myös. Ja me saadaan Naiskuoro Pioni esiintymään juhliimme! Mukavaa!! Jatkoin myös noita joulukortteja... Muutama kymmen pikkurusettia vielä tekemättä. Aion tehdä ne nyt seuraavaksi valmiiksi ja kutoa samalla äidin sukkaa. Tuo kutominen muuten. Sehän aiheuttaa tuntemuksia, ainakin joissain! Mäkin yritin olla käyttämättä sitä sanaa neulomisesta, mutta nyt olen tullut siihen päätökseen että jos ja kun 81 vuotias Martta mummoni käyttää termiä tehdessään villasukkaa, on sen oltava oikein. Ainakin murretyyppisenä ilmaisuna. Joten vaikka virallisesti neuloisinkin niin joskus myös aion kutoa sitä sukkaa... :)

Tällä hetkellä ei stressaa mikään. Jeah! Nurkan takana on silti runsain mitoin stressin aiheuttajia, se on tiedossa. Mutta mennään päivä kerrallaan. Kaiken ilon keskellä tässä perheessä on kuultu myös surullisia uutisia. Hautajaisia ja muita tulossa joulun jälkeen. - Nyt on kuitenkin lähdettävä laittamaan pukua pussiin ja napattava nukkuva vauva matkaan mukaan!

maanantai 28. marraskuuta 2011

Maanantai 28.11.2011

Tänään täytyi tulla kirjoittamaan. Kirjoittamaan siitä että muistaisin edes jotakin. Satoi lunta. Nautin kosmetologin tekemästä kasvohoidosta. Ei ole tullut tavaksi, viimeksi ehkä 6 vuotta sitten, ei jaksa muistaa. Hassua, sillä joskus sitä ajatteli ettei varmasti sitä vuotta tule koskaan unohtamaan. Tai sitten sitä unohtaa kaiken ikävän? Ehkä niin. Mutta ei tässä nyt ikävistä enempää. Olen miettinyt tänään, yllättävänkin positiivisia ajatuksia. Ajatuksia asioista joista ei voi olla ihan varma, tai ei voi tietää varmaksi - varmasti. Ah, onpa sanoilla ihana leikkiä. Pistää oikein hurukyytiä niille. Pappikin soitti - jätti viestiä puhelimeen hääpäivästä. Täytyy soitella takaisin, kun ei tänään kerennyt. Ystävä hoiti hyvin lapsiani. Ei tarvinut kantaa huolta. Mies on ollut onnellinen - ei siksi että lukee nyt Osama bin Ladenin elämänkertaa puolison ja pojan kirjoittamana - muuten vaan, on hyvä syy mutta kirjakin on hyvä. Isompaa kiukutti koulun jälkeen. Sanoi etten muka enää rakasta. Kaipasi huomiota ja äidin syliä. Sanoi että pikkusisko saa kaiken huomion. Luin iltasadun. Aion keskittyä tulevassa varastamaan enemmän pieniä hetkiä koululaisen kanssa - ihan vaan kahdestaan. Kerroin että rakastan, aina, paljon, molempia, ihan just sellaisena kuin ovat. Yritän ainakin parhaani. Ai että välillä toisen rakastaminen on työlästä. Pidäppä hermot leppoisina kun toinen ei tee vahingossakaan niin kuin pitää. Vasta sen sadannen kerran toistettua tapahtuu mitä toivoo. Melkein jo lakkasi toivomasta. Mutta onneksi nukkumaan kävi onnellinen tyttö. Äidin rakastama - ihan varmasti!

Eiköhän tästä jotain jo muista jos joku sattuisi kysäisemään.

***

21.8.2012 Muoks.
Tämä päivä oli se päivä kun tein positiivisen raskaustestin. ♥

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Nyt sytytämme kynttilän..


Mä sain eilen hääkarkit valmiiksi! Oujeah! Tänä aamuna tuli mieleen että millähän autolla me meinataan kirkosta häipätä? Ei sitten niin mitään kaaraa mietittynä. Autoa ei tullut mieleen, mutta ajatus sydämistä mitä teen auton takaikkunaan. Sama fontti kuin kutsuissa, ruskea tai helmenvärinen pahvi ja pitsiä ympärille. Sit olis varmaan tehtävä se kilisytinkin sinne auton perään, eihän sitä ilman sitä naimisiinmenosta tule yhtään mitään? Eikös nimenomaan se koliseva ketju pidä jotkut paholaiset kaukana? Ei ihan kaikkien perinteiden historiat ole muistissa...



Tänään on ensimmäinen adventtisunnuntaikin. Tehtiin perhekerhossa viime torstaina adventtikynttilöille alusta, tosin sammaleet keräsin eilen metsästä. Niin ja koska mä olin autuaallisesti unohtanut koko jutun, sain perhekerhon tädiltä ihanan vanhan kakkuvuoan jonne sain laitettua sienen ja kynttiläpidikkeet.

Tänään käytiin kummityttöni 7v synttäreillä herkuttelemassa ja illalla meillä on käynyt naapurit kahvittelemassa/glögittelemässä. Meillä alkoi tänään joulunaika, koska tarjoamisina oli joulutorttuja sekä pipareita. Ekan kerran, vuoden tauon jälkeen, ne maistuvatkin tosi hyviltä. :)

Eilen käytiin vähän unelmoimassa... :)

perjantai 25. marraskuuta 2011

Kulta-aika ja Tiistaisiskot ja häitä...


Sain tässä muutama päivä sitten luetuksi Tahmima Anam: Kulta-aika Ensimmäiset parisataa sivua oli jotenkin tahmeaa luettavaa, viimeinen sata sivua meni nopeasti. Alussa häiritsi käännöksen muutamat kielioppi- sekä kirjoitusvirheet. Lopussa niitä en huomannut. Kirjan kansi oli minusta tosi kaunis! :) (Säihkyvyys ei tule esille tästä kuvasta.)

Aloitin seuraavaksi lukemaan Monika Peetz: Tiistaisiskot. Joka on pitkästä aikaa oikein viihteellistä hömppäluettavaa.

Tiistaina käytiin miehen kanssa shoppailemassa hääjuttuja. Kaikki löydettiin mitä lähdettiin hakemaan. Mulle kengät, tytöille sukkahousut, käsilaukku (ei ollut edes listassa), hääkarkkeihin hopeanauhaa ja koristepaperia. Sormukset jätettiin kaiverrukseen ja Mikkelin Kultajousesta lähdettiin taas niin vittuuntuneina että kiitosta vaan. En voi suositella kyseistä liikettä kenellekään. Että on huonoa asiakaspalvelua vaikka kallis sormus sieltä on hankittukin. Huoh! Syy epäasianmukaiseen käytökseen oli se että olen sattunut laihtumaan sen verran että sormus oli nyt liian suuri ja että se joudutaan laittamaan pienennettäväksi ja uudelleen kullattavaksi. Eikö voi asiaa ilmaista jotenkin ymmärtäväisesti eikä syyttävällä äänellä, että niin siitä tulee sitten lisää kustannuksia... So??? Sinooperista löytyi kirjainleimasimia ja mitähän vielä. Hyvä oli reissu muuten tuota yhtä paikkaa lukuunottamatta. Uusi Stellakin tuli katsastettua ja kaunistahan siellä oli! Käytävä joku kerta paremmin tutustumassa kulinaariseen puoleen, koska viimeksi mä halusin kiinalaista. ;)

torstai 24. marraskuuta 2011

Rakastaa, ei rakasta, rakastaa... :)


Sain muuten viime perjantaina kukkia. Ei niin että se nyt olisi niin itsestäänselvyys että jo melkein unohdin. Ei. Ei todellakaan. Mutta onneksi ei myöskään niin harvinaista että täytyisi ihmetellä! Ihana mies. Mun mies! Tää postaus oli nyt vaan ainoastaan varattu just näille kukille!

maanantai 21. marraskuuta 2011

Hääressiä pukkasi viikonloppuna..

Viikonloppuna mulle iski häästressi, kun tajusin että sitähän on enää 27 yötä häihin! Ja vaikka mitä vielä tekemättä, hankkimatta ja sopimatta. Stressi helpottui sillä kun sanoin stressistä miehelle ääneen ja sitten tein maanantaille ja tiistaille "työlistat". Huh!

Nyt on käyty alustavasti tilaamassa hääkimppu. Ajattelin että vain valkoisia ruusuja sekä helmiä ruusujen lisäksi. Mutta äsken löysin seuraavan kimpun jonka kuvan vien näytille paikalliseen kukkakauppaan. Aikas kiva, etenkin nuo käpyset sopii hyvin metsurin tytölle! Tilasin miehelle myös vieheen sekä pyysin ruusunterälehtiä kukkakaupasta joita sitten heitetään kun kirkosta tullaan.

Seuraavaksi painelin kampaamoon tilaamaan ajan hiusten värjäykseen. Viikkoa ennen häitä. Sitten soitin kosmetologille ajan ensi maanantaille. Järjestelin lasten koulustahaun ja vauvan hoidonkin samaan syssyyn sekä sovin ystäväni tapaamisesta keskiviikkona. Hanna tekee mulle hääkampauksen ja sovitaan koekampauksenkin aika tällä viikolla vielä. Sitten lähetin emailia hääviettopaikkaan ja skannasin kutsukortin, mistä näkee värit (luonnon valkoinen, ruskea, harmaa, helmen valkoinen). Ilmoitin haluamamme hääkakun (suklaakakku) ja yhden allergikon tiedoksi hääpaikkaan.

Nyt olen sitten vääntänyt hääkarkkeja. Hyvin yksinkertaista. Sellofaania ja 2 vaahtokarkkia ja hopealangalla kiinni. Lisäksi muumiaiheisia mietelauseita jotka kiinnitän vielä pussukoihin. Saavat kelvata. Huomenna lähdemme kaupunkikierrokselle rakkaan mieheni sekä hänen Visansa kanssa. Ne mun hääkengät on parasta löytyä! Sormuksien kaiverrukset ilmoitettava, ja munpa sormus on ihan liian iso! Niin ja naisväelle hankitaan kauniit sukkahousut. Ja leimasinkin olisi etsittävä. Täytyy sanoa että stressi on vähentynyt melkoisesti. Haluaisin että viikkoa ennen häitä ei olisi enää mitään ihmeellistä tehtävää, kunhan "tsillailtas" vaan...

Kyllä tulee olemaan ihmeellistä aikataulutusta. Se on kuukauden sisään mulla hammaslääkäriä (lukumäärä vielä epäselvä), kosmetologia, kampaajaa, papanäytettä, ja mitähän vielä tehtäis?

Mulla meni pari päivää Kreetan kuvien kanssa. Tein niistä kuvakirjan ja nyt odotetaan kuinka hieno siitä tuli! Aikaavievää puuhaa, joten bloginkin kirjoitus sai väistyä sen tieltä! Mutta nyt taas kerkeää kirjoittamaan. Niin ja sainhan mä mun huivinkin tehtyä. Tosin aloitin tekemään samanlaista, mutta hieman pienempää huivia isommalle tytölle. Isompi neiti on alkanut myös itse neulomaan, sekin on jo parikymmentä senttiä saanut kaulaliinaansa tehtyä. Jee, onpa kiva homma että oma tyttö innostuu myös käsitöihin! :)) Kuulumisiin.

torstai 17. marraskuuta 2011

Viinin lanseeraustilaisuus neljän ruokalajin illallisineen ja mitä minä siellä tein?

Viikko menee hirmuista kyytiä. Tiistaina hammaslääkäriä. Selvisin hengissä. Ei siitä sen enempää. Illalla näin rakkaita lähiseudun ystäviäni. Meillä on osalla ollut tapana käydä muutama kerta vuodessa Mikkelissä ravintola Pruuvissa syömässä hyvin. Tänä vuonna tämä oli ensimmäinen kertamme. Ravintolaan saapuessamme ovessa luki "yksityistilaisuus". Susanna oli kuitenkin reippaana käynyt kysymässä tilannetta ja olimme "lämpimästi tervetulleita" tilaisuuteen ihan ravintolan omistajan toimesta! Öh, viiniä olisi saanut maistella niin paljon kuin ehtii, sattuneesta syystä maistelumme jäi melko vähäisiksi. Alkupaloina oli "ranskalaiset alkupalat", pääruokana härkää punaviinikastikkeessa ja perunahöystöä, sitten juustoa ja taatelia ja viimeiseksi suklaakakkupala. Olipa herkut! Myös vauva jaksoi 2,5h tilaisuuden erinomaisesti. Illallisen päätteeksi menimme ystäväni Sannapiian kotiin kahveille ja suklaakakulle. Ystäväni muistelivat yhteisiä muistojamme. Sain myös lahjat jokaiselta. Suklaakakkuun oli kirjailtu minun ja rakkaani nimet. Mä en nimenomaan halunnut mitään polttareita ennen häitä. Mutta tämmöinen pieni tiistai-iltana järkätty juttu, johon pystyin rintaruokinnassa olevan vauvan kanssa osallistumaan oli tosi mukava. Kiitos rakkaat ystikset. :)





Eilen päätin saada häiden työlistalta jotakin tehdyksi ja painelin H&M:n nettikauppaan. Tilasin sieltä Mimosalle vaaleanpunaisen häämekon ja samalla jouluksi punaisen mekon jossa oli suloinen bolero. Tätä boleroa olisi tarkoitus käyttää myös häissä. Tiistaina muuten oli viimeinen ilmoittautumispäivä meidän häihin. Muutama jätti vastaamatta. Pitäisi ryhdistyä ja ottaa yhteyttä hääjuhlapaikkaamme. Ilmoitella väreistä, kakusta, vierasmäärästä. Kukkakimppu pitäisi tilata ja vielä tällä hetkellä olen astelemassa avioon paljain varpain... Mistä kengät, siinäpä pulma! Musiikkiasioitakin mietitään ja teenkö hääkarkkeja ja istumajärjestystä? Pitäisikö olla joku "ohjelmarunko" vaikkei ohjelmaa juurikaan ole. Tai ei ainakaan yhtään leikkiä. No, mietitään taas joku päivä lisää!
mekkojen kuvat www.hm.com

maanantai 14. marraskuuta 2011

Isänpäivän juhlintaa ja kaikkea muutakin..



Eilen vietettiin Isänpäivää. Itsetehtyjä kortteja sekä minulta muumikortti. Lahjaksi lasten isi sai suklaatia sekä radion. Ihmettelivät kaupassa hieman kun menin vain ihan radiota hankkimaan. Joo, ilman mitään digi tai kännykkäliitännäistä juttua. Niitäkin mulle näyteltiin. Me haluttiin kotiin kaunis radio ja äänikin on mukavaa kuunneltavaa.

Muuten päivä kului vaunujen kanssa kävellessä, vanhempieni luona hirvipaistilla herkutellessa ja kahvitellessa, anoppikin piipahti vanhempieni luona ensivisiitillä. Myöhemmin meillä kävi mieheni veli tyttökaverinsa kanssa sekä vauvan kummit. Olipa mukava päivä.



Siinä samalla sain tehdyksi myös ystäväni tyttären villasukat. Purin sukat kärjestä ja tein lähes saman värisellä langalla muutaman sentin pituutta lisää. Ihan hyvät tulivat! :) Ja sitten aloitin myös oman kaulaliinan teon. Kyllä neulominen on rentouttavaa puuhaa! Toisin kun tuo askartelu, se on enemmänkin semmoista liukuhihnatyötä, jossa on mietittävä työn vaiheita, naulominen sujuu sen suurempia miettimättä ja voi samalla keskustella tai ajatella niitä näitä.




Joulukorttirintamalla työt edistyvät hitaasti mutta varmasti. Ostin Tiimarista silkkinauhaa ja tarrahelmiä. Silkkinauhasta tein muutaman rusetin kokeeksi. Taidan tehdä niitä melkein jokaiseen korttiin, nopsasti ne tulee kuitenkin valmiiksi. Ajattelin kortin toiselle puolelle laittaa jostain enkelilaulusta säkeistön. Eiköhän niistä ihan mukavat tule kun valmistuvat. Haluaisin vielä painaa "Hauskaa joulua" korttiin. Täytyy etsiä netistä löytyisikö haluamallani fontilla painokirjaimia. Vielähän tässä kerkeää hyvin sellaisen tilaamaan.