maanantai 30. heinäkuuta 2012

Raskautta tänään 40+3!

Kävin muuten neuvolassakin viime viikon torstaina, silloin oli viikot 39+6.
Mitäpäs siellä. Kaikki kunnossa. 
Sain sitä paitsi "hieman" asiantuntevamman tunnustelun missä mennään kuin edellisen kerran lääkärineuvolassa. On se ihanaa että on terkkarina entinen kätilöni! :) 
Paikat on pehmeät ja kanavaa 0,5cm jäljellä.
Vauva arviolta kolme ja puoli kiloinen. 
Jollei sitten satu omistamaan paljon sitä pehmeää ympärillään ♥
Viime viikolla heräsin supisteluihin keskellä yötä. Siitä ne sitten laantuivat.

*     *     *

Tänään on 40+3.
 Anoppi on hätyytetty paikalle kun olen sen verran ärtyisä. Myönnän. 
Selkään särkee ja masu kovettuu..
Mutta jospa tämä tästä vielä laantunee.
"Sairaalakassikin" on vielä hieman pitkin huushollia, erinäisissä nyssäköissä.
No, huomenna - katsotaan se huomenna valmiiksi!

*     *     *

Nyt alkoi sataakin, lakanat kastuu pihalla.
Niin, Mimosan kuumeelle ja nukkumiseen liittyvään ärtyisyyteen ja itkuisuuteen löytyi syy tänään lääkärin luota. Korvatulehdus. Ensimmäinen semmoinen. No, nyt on antibioottikuuri menossa ja supot lisäksi (niitä sai kyllä jo aikaisemminkin). Toivottavasti puree pian tuohon tulehdukseen. Vaan piti se mennä tämäkin vielä tähän väliin tulemaan. 

*     *     *

40+2 sunnuntaina, melkoinen vauvapallomaha ♥

Lomalla Raatilla osa II

Tänään päättyi kesälomamme Raatin mummolassa.. Voi kun se olisi voinut jatkua vielä ikuisuuksia, mutta kai tässä on taas yritettävä arkeen suunnistaa ja kai se synnytyskin olisi jossain vaiheessa käytävä rykäisemässä? Keskiviikosta sunnuntaihin "lomamme" tosiaan kesti. 
Pari kertaa sinä aikana tuli käytyä kotosalla, kaupassa ja kissanruokintareissulla, Juho hoiti sitten muuten nuo kissanhoidot! Ensimmäiset pari päivää olivat hieman viileämpiä mutta loppua kohden lämpötila nousi ja viimeisenä yönä saimme "nauttia" ukkosestakin parin tunnin ajan. Samaisena iltana Mimosa sai yllättäen jostain kuumeenpoikasen ja oli ad 38.8 asteen kuumeessa ja yö meni levottomasti pyöriessä ja itkeskellessä.. Tänään onneksi jo paremmalla tuulella tyttönen. Ruoka ja juoma ovat maistuneet joten mietin olisiko Mimmi voinut saada pienen auringonpistoksenkin? No, toivotaan että siitä on nyt sitten selvitty, kuuluu ainakin nukkuvan rauhallisesti tällä hetkellä sängyssämme. 

Vietimme nämä ihanat päivät perheeni sekä mummoni ja tätini, hänen miehensä sekä Laura-serkun kanssa. Sekä mukana oli tietysti heidän koiransa, yhteensä 4 kappaletta :) Lisäksi isäni kävi Raatilla muutamana iltana, sekä myös Satu-serkkuni tyttöineen ja anoppinsa kanssa. Eiköhän ensi vuonna äitikin ole mukana lomailemassa meidän kaikkien kanssa! Sitä jo odottaen!

Tässä loput lomakuvat mummolareissulta!

Mummo mansikoita heinien seasta etsimässä..

Mimosa oli ihmeissään vanhoista ikkunoista ja kurkisteli niistä haltioituneena!


Mustikanpoimintareissulla Iisa teki esteradan tielle, jota hyppi sitten kepparin kanssa!

Myös Pipsa koiraa yritettiin saada innostumaan esteradasta vaihtelevalla menestyksellä!

Mun mustikkasaalis, "pieni on kaunista" 

Annoin Mimmille mustikanvarvun ja siitä mustikat maistuivatkin hyvin..

Kun ihan ite sai ottaa ♥

Martta-mummo saaliinsa kanssa! :)

Mä pysyin tänä vuonna tien puolella ja keräsin mustikkani tienlaidalta ;) onneksi meillä on vielä runsaasti viime kesältä mustikoita!

Mimosakin oppi mustikanpoiminnan salat!

Päiväunilla ♥

Ja meidän pienestä mustikka-metsämansikkasaaliista tuli näin herkullista!

Uusia perunoita, salaattia, silliä, kanttarelleja, kanakastiketta, ym.. Parasta kesäruokaa!

  


Mimosa uuden ystävänsä, Lennin kanssa, palloleikeissä! :)

Mummo pyöräytti mustikkapiirakat kahville!

Aitan aarteita :)

Viuhahdus-korttipeliä omenapuun varjossa..


Saunan jälkeen sumua alkoi nousta lammesta..

Mimmi vauhdissa!

Pihalle tuli tämän loman aikana uusi ruuanlaittopaikka, jossa valmistuikin maistuvat herkut!


Mimosa aitan kongilla ♥

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Lomalla Raatin mummolassa...

Joskus tulee se tunne että kaipaa lomalle. 
Aika usein on kyse työelämään liittyvästä lomantarpeesta. Mutta myös omasta elämästä voi kaivata lomalle, tai ainakin hetkellisesti vastuunkannosta. Me lähdimme pari päivää sitten lomalle, maailman parhaaseen lomapaikkaan, eli maalle mummolaan. 

Mulle tuli tunne etten enää jaksa kantaa niin paljon huolta äidistä kuin tällä hetkellä kannan. Äiti nimittäin leikattiin viime keskiviikkona, ei kerran vaan kahdesti Kysissä. Vatsasta tosiaan löytyi paise, joka oli shuntin suun vierellä. Ensin paise tyhjennettiin ja alueelle jätettiin dreeniletku paikan huuhtelua ym. varten. Illemmalla äiti leikattiin uudelleen ja shuntin pää "nostettiin" vatsan päälle, ja siinä on nyt pussi minne  likvor-neste valuu. Jotenkin huoli siitä että operaatio varmasti tapahtuu Kysissä sekä leikkauksen jälkeiset kuulumisen kyselyt olivat allekirjoittaneelle sen verran rankkoja henkisesti, etten enää halunnut kysyä toisen leikkauksen jälkeen kuinka äiti voi vaan pyysin isää tekemään tämän puhelun. Äidin vointi todellakin kiinnosti, mutta en halunnut olla ensitiedon jakajana. Leikkaukset kuitenkin menivät ilmeisen hyvin ja taas mennään päivä kerrallaan. Kuntoutumista päivä päivältä sekä jatkosuunnitelmien toteutumista odotellessa... 

Mulla oli myös toinen syy, miksi halusin antaa vastuuta äidin kuulumisten kyselystä muille. Nimittäin vauva. Meidän pieni vauva! Vauvan syntyminen on jo nyt niin lähellä (tänään laskettuaika!) ja mä en ole oikein saanut ajatuksissani annettua tilaa koko synnytykselle saati muulle (sairaalakassit, Mimosan hoito, oma henkinen valmistautuminen uuteen tulokkaaseen ym.) että oli vain pakko tehdä tilaa näille ajatuksille. Ja luotettava siihen että asiat varmasti hoituvat parhain päin ilman minuakin.

Nyt siis ollaan täällä lomalla jo kolmatta päivää... Olen nauttinut! Mitä täällä on sitten tapahtunut? Päiväunia, mustikanmaisteluretkiä, rantasaunaa, ihmettelyä, Martan-päiviä, nalletauluntekoa, kirjanlukua, kortinpeluuta, sukulaisten kanssa yhdessäoloa, hevosleikkejä, kaalisoppaa, aitan aarteiden etsintää sekä nettin hitauden takia äärimmäisen vähän blogin päivitystä.. :)






















tiistai 24. heinäkuuta 2012

Väsyttävä vuorokausi.

Johan on ollut TAAS vuorokausi. 

Äidillä oli noussut eilen tulehdusarvo 171 ja vatsan tt kuvauksessa selvisi että äidillä olisi tulehduspesäke mahassa, shuntin luona. Täytyy sanoa että eilisen illan ei muuta pyörinytkään mielessä kuin äiti ja että se täytyy saada Kuopioon ja vähän äkkiä. Kylläpä on rankkaa olla omaisen roolissa, kun ei pysty sillä hetkellä keskustelemaan äidin kanssa ja hoitajat eivät osaa kertoa mahdollisesta Kuopioon siirrosta mitään. Mä lopulta soitin vielä yöllä uudelleen yöhoitajalle, joka ensin yritti että soita huomenna kierron jälkeen, mutta sain sitten sanottua että haluan yöhoitajan täsmentävän aamuvuorolaiselle että omaiset pyytävät ottamaan yhteyttä Kuopioon, minne äidin kasvaimeen liittyvät asiat ovat keskitetty.  Se antoi vähän rauhaa mulle ja sain nukutuksikin. 

Aamulla sitten soitin Mikkeliin ja aamukierto oli juuri saatu päätökseen. Hoitaja kertoi sanoneensa toiveemme yhteydenotosta Kuopioon, mutta ei oikein osannut sanoa mitä lääkäri siitä oli ollut mieltä. Tulehdusarvo oli kuitenkin noussut jo 343 siis korkeimmalle kuin koskaan tämän episodin aikana. Ja iski kyllä paniikki. Hoitaja kertoi että äiti on nyt ravinnotta, ja leikkaus tulee olemaan edessä. En nyt muista oikein mitä sanoin mutta sopertelin tuosta Kuopiosta ja siitä että äidillä on ollut jo monta antibioottihoitoa tämän reissun aikana ja infektiolääkärin konsultointia toivoin ja sitä että lääkäri soittaisi minulle äidin hoitoon liittyen. Puhelua ei kuitenkaan kuulunut ja lähdimme kohti Mikkeliä Mimosan päiväunien jälkeen. Kun ajelimme kohti Mikkeliä, isäni soitti ja kertoi että Mikkelistä oli soitettu ja kerrottu että äiti siirtyy Kuopioon hoitoon tänään. Puhelun jälkeen helpotuksen kyyneleet alkoivat valua, koska olin ajatellut että jos ei mulle kerta voida soittaa niin se on sitten etsittävä itse se lääkäri sieltä käsiin ja pidettävä äidin puolia, ettei sitä leikata Mikkelissä. Siis ei todellakaan sairaalaa vastaan mulla ole mitään, itsekin siellä pari vuotta työskelleenä, mutta huoli jo äidin muutenkin vakavasta tilanteesta.. Lääkäri tuli meille juttelemaan ja tosiaan selvisi että äidin umpilisäke on nyt tulehtunut ja se sijaitsee lähellä tuota shuntin päätä. Ja leikkauksessa tarvitaan myös neurokirurgin läsnäoloa ja siitä syystä siirtävät äidin leikkaukseen Kuopioon. Leikkaus tehdään tänään tai huomenna. Toivottavasti mahdollisimman pian. Äiti oli onneksi voinniltaan suht hyväkuntoinen. Istui meidän kanssa päiväsalissa yli tunnin verran ja juteltiin niitä näitä. Viideltä ambulanssi oli tilattu hakemaan äitiä ja sitä ennen me lähdimme syömään.

En tiedä oliko mulla mitään virkaa sen suhteen että äiti siirtyi Kuopioon. Ehkä ei. Ehkä oli. Mutta todella helpottunut olin kuitenkin tuosta siirrosta. Voihan se olla että äiti olisi siirtynyt sinne joka tapauksessa. Mutta silti halusin olla varma siitä että tietävät että omaiset sitä toivovat. Mutta kyllä syö voimia kun on täällä epätoivonen ja kaukana ja kun kukaan ei osaa sanoa mitä on hoidon suhteen suunnitteilla ja kun ei pysty keskustelemaan äidin kanssa puhelimessa... Mä niin jo haluaisin itsekkäästi alkaa keskittymään jo ja vain tähän lähestyvään synnytykseen (tänäänhän rv 39+4)... No, jospa tilanteet olisivat jo rauhoittuneet siihen mennessä kun mä synnytän. Väsyttää.

*Taas kerran rukoilen että kaikki päättyisi hyvin ja kuntoutuminen pääsisi pikkuhiljalleen käyntiin!* 

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Kirppistelyjä ja mansikkainen kahvihetki...

Kuvasin muutamia kirppislöytöjäni kaappien syövereistä! Mä olen niin nyt hurahtanut näihin kirpputoreihin että joka viikko niillä on käytävä, ainakin kerran, pari ehkä kolmekaan ei ole liioittelua? Mutta, toisaalta kun käy usein niin huomaa heti uudet jutut eikä aikaakaan kulu niin paljon. Lisäksi ikinä ei voi tietää mitä tulee vastaan. :) Ehkäpä juuri siinä onkin se viehätys! Täsmä ostoja onkin sitten paljon vaikeampi toteuttaa... Mutta löytääkös sitä kaupastakaan sitä mitä sinne lähtee hakemaan, ei ainakaan joka kerta!
Marimekon Jokapoika-paita, 5e ja pallopaita 7e. Molemmat erittäin siistissä kunnossa, ei nypyn nyppyä ja värit kirkkaat (kuva ei tee oikeutta vihreälle paidalle). Molemmat kokoa 130. Tuolle jokapoika-paidalle ei ehkä ole käyttöä vielä 7 vuoteen... Mutta klassikko mikä klassikko. Ei se kaapissa paljon tilaa vie. :)

Kirppikseltä löytyi myös nämä 86/92 kokoiset yökkärit 3e kpl. Todella hyvässä kunnossa ja koska olin Mimosalle ostanut 74/80 kokoiset vastikään parilla kympillä kaupasta (kuuluvat siis samaan settiin), en pitänyt hintaa kalliina koska näissä ei ollut mitään moitittavaa ja pidän kuoseista!

Velouria Mimosalle ja vauvalle tähti-pöksyjen muodossa, 1e kumpainenkin.

Vauvalle bodyjä! Nämä kaikki ostettu fb-kirppareilta.

Vauvalle 50cm kokoinen body 0,5e!

Mullekin löytyi nämä Marimekon paidat, päälimmäinen 1,5e ja alempi 7e (fb-kirppikseltä).

Tämän ihanan pienen mekon olen ostanut, vaikka tyttövauvaa meille ei nyt povattukaan ;) Onhan noita nukkeja vaikka... :) Tää taisi maksaa joku 1,5e.

Pottakirja Mimmille 0,2e ja omenakori 0,5e.

Ja oma, rauhallinen, kahvihetki näytti hetken tältä.. (Kunnes Mimosa parin minuutin päästä heräsikin sitten aivan väärällä jalalla, you know?)