tiistai 30. lokakuuta 2012

Näitä päiviä on niin moneksi...

Voi, voi. Mitenhän sais päivän kulumaan ja vähän äkkiä. Mä haluan nukkumaan. Ja haluan että miehen pitkä päivä olisi jo takana ja lapset nukkumassa. Tällä hetkellä mun päänahkaa särkee (Mimosalla on raivostuttava tapa haluta nyhjätä mun tukkaa että nukahtaa päikkäreille. Siis oikeesti kohta kun vielä alkaa muutenkin tukka tippua päästä tän syntymän ihmeen johdosta, niin mä oon varmasti kalju päälaelta.). Lisäksi Mimosan päiväunille nukuttaminen kesti taas sen tunnin, yhtään en jaksais. Ja iskäkin kävi tässä pyörähtämässä kesken päiväunille nukutuksen ja senkään asiasta ei tullut selvyyttä, kun hävisi lähes samantien kun palasin makkarista. Mrr. No, sitten tässä on särjetty yks muki (Mimosa auttoi vähän astianpesukoneen tyhjentämisessä.), onneksi ei sattunut haavereita sen osalta. Imurikin tuli otettua esille. Ruoka-aikaan molemmat karjuivat kuin palosireenit. Toinen märkiä vaatteita ja vaippaa yhdistettynä nenän tukkoisuuteen ja  toinen sitä, kun oli jätetty ruokapöytään yksin syömään ja maitomuki oli kaatunut. (Onneksi vain siististi pöydälle, josta se oli helppo kuivata huutava vauva sylissä pois.) Huhhuh, jos tää olis vaan tämmöistä kaiket päivät niin hulluksihan sitä tulisi. Onneksi noita hetkiä, että molemmat itkee, on tosi harvassa! :))) Ja nyt ne molemmat nukkuvat! Iisakin on kaverinsa kanssa läksyjä tekemässä huoneessaan. 

Kun Iisa soitti kysyäkseen, saako koulukaveri tulla kun se ihan hirveesti haluaa meille!!! Ja just sillä hetkellä olisi tehnyt mieli sanoa että meille ei tule ketään ylimääräisiä, kun äiti on vähän väsy. Mutta en kuitenkaan sanonut. Täytyy olla tyytyväinen että Iisalla on mukavasti kavereita, vaikka välillä tuntuukin että meillä on lähes joka päivä joku. Voisiko joskus mennä muillekin? Mutta toisaalta taas, mä olen täällä kotona ja muilla ei välttämättä ole ketään kotona koulupäivän jälkeen. Varmasti se on meille mukavampi tulla. Ja meille koulun jälkeen tullessa on selvät säännöt jotka kaikki ovat oppineet hyvin. ;) Ensi tehdään läksyt, sitten saa välipalaa ja sitten saa leikkiä mitä haluaa. Niin ja lasten täytyy soittaa vanhemmilleen ensin, että lupa kyläilyyn heltiää. Sitten mun puolesta täällä saa olla. :) 

Äiti kävi eilen Kuopiossa. Ja sieltä sanottiin että seuraava kontrolli on puolen vuoden päästä. Siis puolen vuoden päästä!!! Iskälle ja äidille oli jäänyt käynnistä ihan positiiviset ajatukset. Vielä kun takastulomatkalla kävivät keskussairaalassa ja siellä äidin trakari vaihdettiin puudutuksen kanssa ja onnistui suht helposti. (Sen trakarinkin kun joku ei-kurkkunenälääkäri oli mennyt tekemään ja sitä ei kuulema oltu tehty edes oikein, joten äidin trakarin vaihto on todella hankalaa!!! Sekin vielä!) Mulle kyllä suoraan sanottuna jäi siitä keskussairaalan lääkäristä, joka piti sen hoitoneuvottelun, tosi paha mieli. Se sai jotenkin niin äidin tilanteen kuulostamaan täysin toivottomalta. Sellaiselta että mua on oikeesti ahdistanut lähes joka päivä tää tilanne. Nyt tuli tuosta puolesta vuodesta sellainen olo, että tässä voi vähän löysätä ajatuksiaan ja relata. Eikä pelätä sitä kuolemaa ihan joka päivä! Siksi varmaan joku lukko aukenikin ja teki mieli kiukutella koko eilinen ilta...

Sain sentään sen villasukan aloitettua...

...Iisa ja kaveri pukivat Mimosalle päälle ja lähtivät pihalle touhuamaan. ♥
Olo tuntuu taas jo paljon paremmalle! :) Eli ehkä tässä iltaan jotenkin jaksetaan...

maanantai 29. lokakuuta 2012

Maanantain aluksi Risto Räppääjää!


Me kävimme aamupäivästä perhekerholla kääntymässä. Olin taas lukenut hieman huonosti perhekerhosta saapuneen viestin ja siinä olikin, että tänään kerholaiset oli kutsuttu katsomaan Risto Räppääjä -elokuvaa elokuvateatterille. No, vääntäydyimme sinne sitten myöhässä, vartti alusta jäi näkemättä, joten tunnin verran kerkesimme elokuvaa katsomaan ennen kuin se loppui. Vähän mietin pelottaisiko Mimosaa pimeässä elokuvateatterissa, mutta eturivin paikoilla oli kuitenkin onneksi suht valoisaa. Mimmi oli varsin innoissaan musiikeista, joiden mukana välillä tanssikin ja itse elokuvan hauskat ja värikkäät lähikuvat jaksoivat naurattaa 1v5kk ikäistä tyttöä ihmetyksekseni. Välillä oli mukavaa seurailla, penkillä seisten, viereisen penkin katselijoita, mutta tämäkin hyvässä hengessä! Aatos nukkui suurimman osan ajasta tissiä syöden. Oli kyllä hauska elokuva! Itse kiinnitin erityistä huomiota ihanan värikkäisiin ja retrohenkisiin lavasteisiin. Ah! Katsoisin tämän mielelläni uudelleenkin, ihan sieltä alusta alkaen. (Tästä tulikin mieleeni että pitäisiköhän sitä joskus ottaa yhteistä aikaa tuon puolisoni kanssa ja mennä yhdessä elokuvia katselemaan? Tai siis Aatos varmaan voisi tulla sinne tissittelemään myöskin... ;) )

Huomiseksi ei ole suunnitteilla mitään erityistä, mutta odotan jo kovasti keskiviikkoa, jolloin suuntaamme pikkuisten kanssa auton nokan kohti Lappeenrantaa ja lähdemme yhteen vauvatapaamiseen! Niin tietysti vain siinä tapauksessa että olemme suht terveitä. Tällä hetkellä allekirjoittaneen kurkku on edelleen kipeä ja kylmäkin on. Tosin se nyt todennäköisesti johtuu vain talomme viileydestä. Takka on onneksi taas tulilla ja ehkä illalla voisi koettaa lämmittää tuota leivinuuniakin... Aatos on myös röhäinen ja tukkoinen. Nenä ei vuoda, mutta välillä yskii pahan kuuloisesti. Keittosuolatipat auttavat kyllä onneksi hyvin vointiin. Hyvä että Mimosa, Iisa ja Juho ovat sentään tällä hetkellä täysin terveet! 

Koska nyt tuntuu olevan kerrankin rauhallinen hetki, taidan lopetella koneella töröttämisen ja aloitella viimein ne Juhon sukat ♥ (Aatoksen tumput ovat päättelyä vaille valmiit). Kutomisiloa ja -intoa muillekin! ;)

Längelmäellä vauvakuumetta tartuttamassa..

Aatos uunin lämmössä :)

On ollut mukava viikonloppu, siitä huolimatta että talo on päässyt viilentymään aika lailla sitten perjantain lämmityksen (19,5 astetta). Istun täällä sohvalla ja odottelen Juhoa kotiin töistä. Kun tulee, niin toivon että hakee halkoja sisälle että huomenna voin heti aamusta lämmittää! Viikonlopun aikana vierailimme Längelmäellä pitkästä pitkästä aikaa. Juholla oli lauantaina tapaaminen opiskelukavereidensa kanssa Tampereella ja mä ajattelin että voidaan yhdistää samaan reissuun käynti Päivin perheen luona. No, loppupelissä jouduimmekin menemään kahdella autolla ja Juho kävi vain sanan mukaisesti yökylässä, saapuen klo 23.15 ja lähtien jo 6.30 kohti työmaataan... Juhon onni oli että kelloja siirrettiin, tuli tunti lisää nukkumisaikaa! Me sitten vietettiin Mimosan ja Aatoksen kanssa kivoja hetkiä, jutellen, syöden ja saunoen! Myös ajomatkan ajoittaminen Mimosan päiväunien aikaan onnistui paremmin kuin hyvin! Matkaa on reilu 180 km pieniä teitä joten matkaankin kuluu aikaa. Mimosa nukahtikin sinne päin ajellessa lähes heti ja heräsi noin 60 km ennen määränpäätä, mutta siitä huolimatta loppumatka sujui iloisesti pulistessa. Kotimatkalla käytiin Juhon työpaikalla ja syömässä, jonka jälkeen meillä oli vielä matkaa reilu 60 km kotiin. Tästä viimeinen 20 km meni Mimosalta itkiessä. Täytyy jatkossakin, jos vain mahdollista, yrittää reissata päiväuniaikaan. On niin paljon henkisesti helpompaa jollei joudu kuuntelemaan esimerkiksi tunnin mittaista itkukarjuntahuutoa... Mikä ei valitettavasti ole ollenkaan harvinaista Mimosa-neidiltä.

*     *     *

Sain toivomani puut sisälle, haasteltiin hieman vaalituloksesta ja pian pääsen kultani kainaloon nukkumaan... Kurkku tuntuu hieman karhealle, kunpa ei kipeytyisi enempää...

*     *     *

Ai niin, näin tänään pitkästä aikaa yhtä serkkuani, joka sanoi, että mulla on ihan samanlainen ääni kuin äidilläni. ♥ Tuntui hyvälle! Vaikken muista että kukaan muu olisi koskaan aikaisemmin niin sanonut. :)

perjantai 26. lokakuuta 2012

Jäätymistä... Kas, kuura peitti maan ja ensilumikin satoi.


Tällä viikolla ei ole oikein kirjoitus luistanut. Sanat ovat olleet jumissa. Toisina päivinä sitä on olevinaan niin paljon kirjoitettavaa että oikein pitää jättää suurin osa kirjoittamatta. Toisinaan näyttää olevan "laimeampia" päiviä. Tämä viikko on mennyt esikoisen syyslomaa vietellessä. Ehkä sekin on rajoittanut kirjoittamista? On ollut enemmän touhua ettei ole kerennyt, eikä illalla ole jaksanut? Viikon aikana olemme kuitenkin saaneet Tampereelta ostamamme hyllyn laitettua viimein lastenhuoneen seinälle. Olipa kiva saada sinne kirjat ja muut ojennukseen ja nimenomaan esille. :) 



Hyllyhän oli ostos Ikeasta ja olen hyvin tyytyväinen siihen. Hieman vain peloittaa kuinka  8 ruuvia saa pidetyksi sen seinässä, vaikka itse koolauksiin asti se ruuvattiinkin. Pitäisihän sen kestää, mutta en silti halua että lapset värittelevät tai nukkuvat hyllyjen alapuolella. Tuohon oikeanpuoleiseen (itse koulussa tekemääni) hyllyyn on muuttanut aika monta uutta kaveria kirpareilta.. :)

Pihakukat saatiin eilen raivattua pois kuistilta. Tai jäi siihen vielä pelargoniat, jotka eilen olivat vielä ihan hengissä ja suunnittelin vieväni ne (äitini ohjeen mukaisesti) Raatille, että säilyisivät ensi kesään.. No, tänäänhän ne olivat sitten jo kaikki paleltuneet.. Että se siitä ideasta sitten. Tosiaan Aatos nukkui liinan sisällä ja Mimosa touhusi puutarhahommissa äidin apuna, välillä haravoiden, välillä muuten vain tiluksia tutkiskellen. Mukavaa oli touhuta hieman pihahommissa tälläkin porukalla. 

Tänään sitten tuli se kuuluisa ensilumi. Pakkasta on ollut jo muutamana päivänä. Odottelen hieman vielä kelien lämpenemistä, sillä meillä jäi vähän syyshommat puolitiehen. Mm. rännien puhdistaminen, haravointi sekä lehtien puhaltelu kiveykseltä. Me menimme mokomat ostamaan sähkökäyttöisen lehtipuhaltimen, kun se tuntui olevan ainoa ratkaisu sepeli + koivunlehti -ongelmaan. Meillä on pihalla soraa, joka sinällään on ihan kaunista, mutta lehtien putoillessa, sitä ei tuntunut saavan haravoitua ollenkaan puhtaaksi, niin ettei olisi samalla  vetänyt kilotolkulla sepeliä lehtien mukana... Koska lehtien käsin poimiminenkaan ei ketään tuntunut innostavan, niin koimme parhaaksi ostaa tämän itse perkeleen keksinnön lehtipuhaltimen kun se paikallisesta liikkeestä lähti huokeasti hintaan 59,90e. Hintahan ei pitkää ikää lupaa, mutta tarkoitus onkin käyttää sitä vain ja ainoastaan soralla peitettyihin osuuksien puhdistukseen. Pihanurmikot siistimme haravoin. Tai niin kuin tänä vuonna, jättäen osan lehdistä nurmen ravinteeksi... Tarkemmin sanottuna, takapiha on erittäinkin ravinteikas. ;)

Eilen teimme pienen retken pakkassäässä, tähtien ja kuutamon valaistessa taivaalla. Kävimme illalla Sammalisen kodalla kaveripariskunnan sekä muksujen kanssa. Kodassa paistettiin makkarat ja nakit sekä juotiin pillimehut ja kahvit. Kiva piristys illalle! Meidän poppoota toki helpotti se, että nuotiot olivat jo sytytetty, kun saavuimme hieman myöhässä aikataulusta. Mutta kivaa oli! :)

Takka on tullut viime päivinä tutuksi. Sitä onkin oikein mukava lämmitellä ♥

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Uusi talvitakki!


Iisa keräsi viikonloppuna muutaman pienen auringonkukkasen Rantasalmelta. Ovat vähän kuin pienet auringot. Eipä ole aurinkoa sitten maanantain enää näkynytkään. Vettä satelee, onneksi meillä palaa kynttilät ja takka on taas lämmitetty! Vanhimmalla tyttärellä on syyslomaviikko menossa. Me käytiin eilen Mikkelissä josta mukaan uudet matkarattaat.. Edellisistä lähtivät jo pyörät irti... Ne oli alunperin ostettu kirppikseltä vuosi sitten, 25e, ja oli tarkoitus että niillä pärjäisi Kreetan reissun ajan. Mutta niillä sitten ajeltiin tähän päivään asti tarpeen tullen... Nyt ne sitten joutavat jo hävitettäväksi, eiköhän ole koko rahan edestä palvelleet... 

H&M:ltä mä löysin itselleni takin. Mä pistin aika monta talvitakkia myyntiin viime kerralla kirpparilla. Osa niistä oli ollut mulla käytössä lähemmäs kymmenen vuotta, osa sitten parin vuoden takaa kun odotin Mimosaa ja tarvin siistimmän takin minne mahtuu myös vauvamasu. Joten ihan hyvällä omatunnolla nyt takkikaupat tein, (69,95e). Viime vuonna sain myös lahjaksi (Juholta) sellaisen ulkoiluun ja koville pakkasille sopivan toppiksen ja villakangastakkejakin löytyy pari. Eiköhän niillä nyt pärjäile?

Mä huomasin äsken HM:n sivuilla käydessäni että tätä olisi ollut myös vaaleana... Se ehkä olis ollut mieluisampi väri mulle. Mutta toisaalta meikäläisen, "pikku Sosulin" tuntien, tämä värivaihtoehto pysyy varmasti pidempään puhtaana (etenkin kun täytyy kannella Mimosaa) ja hoikistaahan tuo musta enemmän kuin vaalea ;-). Ja pirteyttähän saa eri värisillä huiveillakin tuohon mustaan.

maanantai 22. lokakuuta 2012

Aurinkoinen maanantai!

Doris-kissa sylissä (kehrää).
Aatos sohvalla (unessa).
Juho ja Länsi-Savo kiikkutuolissa (keinuu ja näyttää rapsuttelevan tukkaa).
Iisa mummilassa yötä (nukkuu?).
Mimosakin unten mailla.
Minä, keittiönpöydän äärellä, jalat ristissä vastakkaisen tuolin päällä. Kylpytakissa, tukka märkänä. Masu täynnä. Hyvällä mielellä.
Kissat ruokkimatta. (Kunhan tästä takamukseni nostan..)

Tänään lämmitin takan Juhon tuomilla puilla. Oli jo päässyt talo viilenemään (noin 20c). Takkaa lämmittäessäni mietin, etten muista äidin ikinä laittaneen takkaa tuleen. Ehkä lämmitys oli vain isän heiniä? Tai ainakin takan sytytys. Toisaalta mä olen kotona lämmittänyt takkaa monet kerrat. Leivinuuniin ja lieteen en ole puuttunut. Ehkä lisännyt puita tai poltettavia roskia? Äiti on tainnut liettä lämmittääkin. Hassu muisto, tai onko se edes muisto, kun ei ole muistoa siitä että äiti olisi takkaa ikinä lämmittänyt? Täytyypä kysäistä huomenna, pitikö muistoni paikkaansa! :D Nyt meillä on kuitenkin lämmin talo. Uuneista saa niin ihanan pehmoisen ja kodikkaan lämmön. ♥ (Milloinhan uskaltaisi lämmitellä tuota meidän leivinuunia seuraavan kerran? Se lämmittäisi vielä enemmän, mut viimeksi saatiin sen verran tujakat savut sisätiloihin, että täytyy lämmittää sitä ihan ajan kanssa... Ja opetella samalla kamuiksi!)

Äidin luona käydessä tuli hyvä mieli. Nimipäiväsankari tuntui olevan hyvällä tuulella, ystäviä oli käynyt kovasti ja äiti jaksoi vitsaillakin ja vinkata muutaman kerran silmääkin mulle (kun iskä jotain taas hupsutteli)! :) Mun ihanat vanhemmat! ♥

Juho jo karkasi nukkumaan. Toivottavasti huomennakin olisi yhtä kaunis päivä kuin tänään oli. Aurinkoista ja tuuletonta. Voisi yrittää päästä pikkuisten kanssa aamusta liikkeelle ja kipaista tupliksilla kirpparille. Ei olekaan hetkeen tullut vierailtua. :) Kauniita unia!

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Kummitytön synttäreillä ja mammalassa käynti!

Siinähän se viikonloppu vierähti! Mukavan rennosti. Lauantaiaamun käytimme kotiamme siistien, Juho tyhjensi reippaana kompostin ja imuroi huushollin. Musta on kiva ennen reissuun lähtemistä pistää koti jonkinlaiseen ojennukseen. Niin, että sinne on mukava sitten palata takaisin! Enkä nyt tarkoita mitään suursiivousta, mutta kuitenkin niin, ettei kotona odota mahdoton sekamelska. Samoin kotiutuessa mulle on tärkeä alkaa, lähes samantien, purkaa niitä kasseja, ettei eteinen jää "hävityksen kauhistukseksi". Siitä tulee itsellekin sellainen reipas ja ryhdikäs olo. Tai vähintään sitten seuraavana päivänä ainakin. :)

Meidän pienet juhlijat ottivat rennosti! 
(Mimosan juhlamekko oli kiva löytö kirppikseltä, hinta huimat 2e! :)

Veljeni nappasi kuva meistä, kun pyysin! Niin harvoin tulee yhteiskuvia tallennettua! :)

Mimosa ja eno katselevat kaloja :)

Lauantaina ajelimme Leppävirralle, kummityttöni 6 v. syntymäpäiville. ♥ Herkut olivat taas kohillaan. Ihanaa kinuskikakkua karpaloilla koristettuna, sienipiirakkaa, pikkuleipiä, suukkoja, pätkis- ja pihlajakarkkeja ym. Ei kyllä näillä herkuilla pääse paino vahingossakaan putoamaan. Synttäreiltä jatkettiin matkaa Rantasalmelle, mammalaan. Kyseessä oli Aatoksen ensimmäinen mammalareissu! Me ollaan käyty joskus keväällä viimeksi mamman luona!!! Ohhoh! Kevät oli kai olevinaan jotekin kiireinen, Mimosa itkuinen matkustaja ja sitten oli mun raskaus ja kun äiti leikattiin ja tää sairaala-aika alkoi, niin ei tosiaan ole jaksanut ajella oikein mitään ylimääräisiä reissuja. Nyt kun äiti on lähempänä, ja matka ei ole pitkä, on erilailla poweria reissatakin. Mutta tosiaan puoli vuotta! Mulle tuli jo oikeen fiilis, että on ihan ikävä mammalaan, joten saatiin sitten vihdoin viimein tehtyä reissu anopin luokse synttäreiden yhteydessä. Mukava oli olla yökylässä ja sain vihdoin viimein myös toiset junasukat valmiiksi. Ne ensimmäiset tuli myös pääteltyä. Juhokin tuntui viihtyvän oikein hyvin äitinsä tykönä! ♥ Mammalassa valvottiin ja vaihdettiin kuulumisia. Nukuttiin pitkään (kymppiin!!) Juhon ja Aatoksen kanssa. Tytöt heräilivät joskus yhdeksän aikoihin ja lähtivät katsomaan lastenohjelmia ja leikkimään. Syötiin vatsat täyteen herkkuja, ulkoiltiin ja oltiin vaan leppoisan letkeästi. Ja Iisa pääsi taas legojen pesuhommiin! Pojilla olikin paljon duplo-legoja pienenä, joilla nyt nämä pikkuiset pääsevät jatkossa leikkimään. :) Kyllä ehdottomasti jatkossa tullaan harrastamaan mammalassa käyntiä useammin!

Aatokselle maistui hyvin uni mammalan viltin päällä! :)

Iisa auttoi mammaa legojen pesussa ja kuivatuksessa! ->


Junasukat valmiina viimeinkin. Tuntuu että niitä on tehty kuin Iisakin kirkkoa. Värivalinta lähti tuosta synnytyssairaalasta saadusta hatusta. :) Nyt on sitten Aatoksella pienemmät ja isommat sukat (kevättalveksi) valmiina. Lankaa jäi sen verran yli, että aloitin pienten tumppujen teon. Toivottavasti ne valmistuu vähän nopeammassa tahdissa kuin nää sukat! Mun on varmaan uhrattava aikaa villasukille blogin kirjoittamiselta jossain vaiheessa, että saan Juholle sukat jouluksi tehtyä!

*     *     *

Kotiin palatessa kieppasimme vuodeosaston kautta. Isä ja isän sisko olivat siellä äidin luona käymässä. Äiti ei muistanut, että olimme eilen käyneet, eikä muistanut tätini vierailuakaan. Sanat on vähän huonoja kuvaamaan fiiliksiä. Aika tyhjä olo, vaikka kyllä mua kotona itkettikin. Ensi viikolla äidin pitäisi siirtyä kotiin. Iskä on siellä järjestellyt asioita kuntoon ja paikkoja valmiiksi äidin tulla. Hieman jännittää!

lauantai 20. lokakuuta 2012

Koska näin kesytit minut, niin yhdessä me tähtiä rakastamme.

Tänään oli oikeastaan loistava päivä! :) Vaikka aamupäivästa satoikin kaatamalla ja oli syksyisen synkeä ilma. Aamupäivästä kamu piipahti yllättäen kylässä, ihan pikaisesti vain, mukavaa oli haastella monenlaisista tärkeistä jutuista. ♥  Tehdä asuntokatsaus ja tuoksutella vauvaa! Sitten lähdimme käymään kaupoilla, tekemässä lahjaostoksia! :) Oikein urakalla! Piipahdin ABC:llä kahvillakin pikkuisten kanssa, vaikken yleensä sellaista harrastakaan. Sitten syötiin murkinat Mimmin kanssa ja pistin lapset päiväunille ja Iisakin tuli koulusta. Siitä sitten laittamaan tukkaa...


Olin oikein tyytyväinen väkerrykseeni :D Sen verran kauan aikaa sitten on tullut tehtyä mitään kampauksia itselleni. Joku vartti varmaan meni aikaa. Nutturaosuus jäi melkoisen "karvaiseksi", mutta mulle tää kelpas oikein hyvin! Iisallekin tein kaksi lettiä tukkaan, Mimosan tukka sai vielä olla valtoimenaan ja suloisena luonnontaipuisana! Ja miksi moinen laittautuminen? Meidät oli kutsuttu ystäväni häihin ja sinne lähdimme ajelemaan kun Juho saapui töistä. 
Isäntä ottaa rennosti ;) Me mentiin Aatoksen kanssa pitkälti samoissa vaatteissa kuin ristiäisissä.. (Suurempia pienentymisiä ei ole allekirjoittaneella tapahtunut sitten ristiäisten... Jollei jopa käynyt kuten Aatokselle, että elopaino on vain lisääntynyt?) :)

Tänään kuitenkin juhlittiin ja herkuteltiin! Ihanan tunnelmalliset häät! Sopivan rentoa, mutta silti juhlavaa! Keskellä maaseutua, maalaistalossa! Pihamaalla ja sisällä kynttilöitä ♥ 

 * Haluan omistaa tämän Pikku prinssistä tutun laulun sanat hääparille! *

♥     ♥     ♥

Sinä olet minulle vain yksi, yksi tuhansien joukossa. En tarvitse sinua. En, en tarvitse sinua. Mutta jos kesytät minut, niin silloin toisiamme tarvitsemme. Olisit ainoa maailmassa, elämäni aurinkoinen. Olisit ainoa maailmassa, elämäni aurinkoinen.

Tuolla on viljapelto, se on kullanvärinen. Se on murheellista. On, on murheellista. Mutta jos kesytät minut, niin kultaiset hiuksesi muistan aina, kun kultainen viljapelto tuulessa suhisee. Aina kun kultainen viljapelto tuulessa suhisee.

Koskaan en tulostasi tiedä, se on samantekevää. Olen yksinäinen, niin, niin yksinäinen. Mutta jos kesytät minut, niin tulosi haluan tietää silloin. Odotus antaa jo onnentunteen, sydäntäni lämmittää. Odotus antaa jo onnentunteen, sydäntäni lämmittää.

Tähtesi on aivan pieni, yksi tuhansien joukossa, silti meille tärkeä. Niin, niin kovin tärkeä. Koska näin kesytit minut, niin yhdessä me tähtiä rakastamme. 

torstai 18. lokakuuta 2012

Arjen pyöritystä!

Tällä viikolla on ravattu terveyskeskuksessa. Se jo tuntuu vähän toiselta kodilta.. No, ei nyt ehkä niinkään, mutta onneksi henkilökunta on tuttua... Tänään melkein jo unohdettiin mennä, oli nimittäin Iisan oikomislääkärin käynti! Vajaa puoli tuntia ennen käyntiä asia muistui mieleeni! Huh! Onneksi meillä oli kotona pikkuisten kanssa kaikki hyvällä mallilla, joten kerkesin jopa keittää kahvit ennen lähtöä. :) Napakasti kun sitä tekee, niin kerkeää vaikka mitä! Käynti meni mukavasti, oikomishoito aloitettaneen muutaman vuoden päästä vasta, johon olimme kaikki tyytyväisiä. 

Ennen oikomislääkärille pääsyä, käytin Mimosan neuvolan terkkarin luona korvia näyttämässä. Tulehdushan se siellä... Niin harmi! Mimmi on muutamana yönä herännyt itkemään, mutta rauhoittunut nopeasti. Samoin päiväunille meno on tehnyt tiukkaa itkun kanssa... Ja muutenkin neidin pinna on palanut helposti. Tärykalvo oli kuulema oikein helakan punakka. :( Varmasti tosi kipeä. Käytiin sitten hakemassa se kolmas antibioottikuuri apteeksita.. Ja just muistin että meillähän on niitä puudutustippojakin. Täytyy laittaa niitäkin avuksi kun Juho tulee kotiin. Yksin niitä tuskin saa laitetuksi. Aamuyöstä annettiin suppokin ja nyt ennen päiväunia. Maitohappobakteereja löytyy myös ja ne on myös aloitettava! Mitenhän noita korvatulehduksia tulevaisuudessa estäisi? Lisää vaan ksylitolia aina ruuan jälkeen? Tietenkin mentiin lopettamaan Mimosan vauvavakuutuskin heti vuoden jälkeen, "kun ei tyttö ole mitään sairastanut"... Niinpä niin! No, onneksi lapset pääsevät tarvittaessa nopeasti lääkärille. Mitkään korvien putkitusoperaatiot ei vielä ole edes mielessä. Jokainen operaatio on kuitenkin aina oma riskinsä...

Äiti tuli eilen kotipaikkakuntamme vuodeosastolle, sielläkin tuli pikaisesti illalla vierailtua. Kävin kysymässä pyörätuolia, ettei nyt koko päivä menisi vain sängyssä maaten.. Ja mielellään äiti nousikin sitten istumaan. Myös isäni ja mummoni oli äidin luona. Nyt on lyhyt matka äidin luo, ja ensi viikolla luultavasti sitten äiti onkin jo omassa kotona. 

*     *     *

Sitten vielä arkisia pohdintoja! Olen nimittäin huomannut että myytyäni toisen pyykkien kuivatustelineen, onkin yllättäen pyykkien hoito helpottunut! (Myin sen siksi että se ei pysynyt aina kunnolla kasassa ja mulla meni siihen riittävän monesti hermot! Viidellä eurolla joku vei sen kirpparilta omaan kotiinsa ilostuttamaan!) Käsittämätöntä! Ennen sitä aina ahkerana pisti helposti kaksi koneellista pyörimään samana päivänä. Tuntui ettei ne viikattavat pyykit lopu ikinä ja että koko ajan olisi pyykkiä pestävä! Ja viikatut pyykit tuntui jotenkin vaikealta saada viedyksi kaappeihin... Nyt kun on enää vain yksi kuivausteline, ei voi pestä kuin koneellisen pyykkiä päivässä. Ja yllättäen sehän riittää! Mä laitan joka aamu koneen pyörimään, viikkaan edelliset pyykit telineeltä ja vien ne kaappeihin. Pyykkääminen ei tunnu yhtään niin rasittavalta kuin aikaisemmin! :D Olisimpa tämän yhtälön tajunnut aikaisemmin! :D :D :D Jujuna on ilmeisesti se, että pyykkikone pyörii nyt ihan päivittäin. Aikaisemmin mulla taisi olla aina muutama päivä viikossa, etten sitten pessytkään pyykkiä! Joten voin taas hetkeksi haudata ajatuksen kuivausrummusta..

Otetaas vielä kuppi kahvia ja eilen leivottua mustikkapiirakkaa sen kyytipojaksi! ;) 

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Pari pientä juttua..

Siellä se virittelee kravattiaan eteisen peilin edessä ♥ :)
Se on se mun rakkaus.
Ja kohta se tulee esittelemään mulle, mitä kaikkea se on ostanut. 
Ja sitten mä kehun sitä, koska tiedän että sieltä saapuu komea, pitkä, rakas mieheni.
Uudessa asussaan, innoissaan! 
Ihan kohta se on tässä.
Vähän vielä sitoo kengän nauhojansa.
Tarkastaa että kaikki on kohdallaan.


Ja niinhän se juuri meni ;)
Muutaman pusunkin sain palkakseni!

Tämä päivä näytti mm. tältä.
Laitettiin Mimosan kanssa Kreetan rannoilta kerätyt kivet esille muistuttamaan kivasta syyslomasta viime vuonna. Tuo sininen kynttilä voisi sitten kuvata merta. 

tiistai 16. lokakuuta 2012

Ajatuksia eiliseltä, tästä päivästä.

Eilen olin niin ahdistuksissani, ettei tehnyt mieli edes kirjoittaa blogia. Surffailin ihan muilla sivuilla. Sellaisilla tietenkin, missä ei nimenomaan pitäisi. Nyt olen luvannut itselleni että niillä sivuilla on jo riittävästi oltu ja se, että menen koneelle, tarkoittaa sitä, etten etsi mitään tietoa googlettamalla. Turhaan sitä märehtii missään keskustelupalstojen ja syöpäjärjestöjen palstoilla. Miten sattuikaan? Äidin kohtalokin itketti. Yritän kuitenkin edelleen olla miettimättä liian surullisia asioita liikaa. Niiden aika ei vielä ole. Silti sitä huomaa poimivansa kuulemistaan keskusteiluista sanoja - lauseita - jotka tekevät kipeää. Enkä edes tarkoita että äidistäni puhuttaisiin, vaan muista ihmisistä. Keskustelupalstalla näen liian kipeän asian, joka jää mieleeni tai oikeastaan sydämeeni painamaan raskaaksi kysymysmerkiksi. 

Välillä on raskaita päiviä. Välillä kevyempiä. Viikot ja kuukaudet taakse päin tuntuvat kovin raskailta, vaikka ovat sisältäneet paljon onnellisia hetkiä, naurettavan hauskojakin juttuja. Silti siellä taustalla painaa tumma suru, jonka haluaisin pyyhkiä sieltä pois. Onneksi mulla on nää pienet lapset. Nämä maailman rakkaimmat. Onneksi mulla on vielä maailman ymmärtäväisin ja empaattisin mies, kaikista rakkain.

Otan lapseni syliin, tuon pienimmäisen. Hän valvoo kanssani keskellä päivää. Pidän pientä lähelläni, heijaan ja suukotan. Näen hänen silmistään omat hymyilevät kasvoni. Pienikin hymyilee, kunnes ilmoittaa että haluaa rintaa. Jatkamme syöden ja kirjoitellen. Mieleeni tulee mukavia suunnitelmia, ensi viikonlopulle nyt ainakin. Aatoskin nukahti.. ♥ Tänään en jaksaisi enää ajatella liikaa, tehdä vaan mukavia juttuja.

Nasu ja Mimosa päiväunilla..

Aatos juttelee tipulle :)

Kirpparilta 2,5e. Luen tämän sitten joskus. Tällä hetkellä tekee aivan liian kipeää.

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Perheleirillä...

Meidän perhe :)

Olipa rento viikonloppu. :) 
Me vietimme sitä mieheni, Aatoksen ja Mimosan kanssa perheleirillä. Iisa oli tänä viikonloppuna isänsä luona, mutta varmasti mukavaa touhua riitti hänelläkin. Perheleiri oli seurakunnan järjestämä ja meidän lisäksemme leirillä oli 4 muuta perhettä. Lapsia oli kaikkinensa 17 kpl, vanhin 12v ja nuorin, meidän Aatos, 2 kk. Leiri alkoi perjantaina ja loppui tänään sunnuntaina. Leiripaikka oli kotoamme noin kilometrin päässä, joten kissojen hoitoa ei tarvinnut enempiä miettiä, kun nopeasti sieltä kävi aamuin ja illoin antamassa ruoat ja siivoamassa hiekkikset. Leiriohjelmassa oli saunomista, askartelua, makkaran ja letun paistoa nuotiolla, perheleffa (Desperon taru), gospel-messu kirkossa sekä mahan täydeltä erinomaista ruokaa! Ja kaikki toki perheen ehdoilla ja sen oman perheen aikataulun mukaisesti. Mekin lähdimme makkaran paistoon vasta sen jälkeen kun Mimosa (Juho ja Aatos ;) ) oli nukkunut päiväunensa. Toki pakkaaminen tuottaa aina reissuun lähtiessä tuskaa, mutta kyllä se kannattaa! :) Oli niin ihanaa, kun ei tarvinnut miettiä ruoanlaittoa yhtään, vaan sai nauttia valmiin pöydän aterioista ja mukavista keskusteluhetkistä. Tuntui että parisuhteellekin teki hyvää, kun sai olla yhdessä eikä kotityöt muistuttaneet olemassaolollaan. Me laitettiin leiripaikan huoneessa kolme patjaa vierekkäin ja nukuttiin isossa "siskonpetissä". Hauskinta oli se, kun mekin pystyttiin kerrankin nukkumaan vierekkäin kun ei tarvinnut pelätä että lapset tippuu sängystä! :D Vois kyllä olla kotioloissakin ihan rento järjestely tuo lattialla nukkuminen... Toivottavasti päästään joskus muulloinkin osallistumaan perheleirille ja joku parisuhdeleirikin voisi olla joskus tulevaisuudessa oikein mieluinen. :)

*     *     *

Myöhemmin tänään kävin Aatoksen kanssa äidin luona. Isäkin oli siellä. Heillä oli 34 v hääpäivä tänään! Onnittelin molempia halauksen kera ♥ Ensi viikolla äiti siirtynee kotipaikkakunnalle. Uudet tuulet puhaltavat. Toivotaan lempeitä tuulia...♥

Äidin luota siirryimme Aatoksen kanssa ystäväni "polttareille". Ystäväni menee ensi perjantaina naimisiin ja oli mukavaa nähdä häntä muutaman muun hänelle tärkeän ihmisen kanssa. Söimme hyvin ja nautimme  leppoisasta tunnelmasta. Aatoskin jaksoi seurustella hyvin koko ajan, välillä omasta "seisovasta pöydästä" nauttien! ;) Kiitos kovasti tämän päivän yhteisistä hetkistä Sannikselle! :)

perjantai 12. lokakuuta 2012

Pukeudu pinkkiin!

Pukeudu pinkkiin - päivää vietetään tänään. 
No, mehän pukeuduttiin! 

 Syöpä - se niin yleinen ja kuitenkin niin pelottava.
Läheisistäni tätini sekä vaarini on kuollut syöpään. Tädilläni oli vatsasyöpä ja vaarilla leukemia. Täti kuoli 46 vuotiaana(tjsp) ja vaarini 49 vuotiaana. Toisella tädilläni on ollut rintasyöpä, josta parantui ja pappani, jo edesmennyt, sairasti myös eturauhassyöpää, tosin ei kuollut siihen. Äidilläni ei ole syöpää, mutta ei ne hyvälaatuiset kasvaimetkaan aina niin "hyviä" ole...

Minä olen yrittänyt tutkia rintojani mahdollisten muutosten varalta. Tosin olen imettänyt elämässäni jo niin monta kuukautta, että sen pitäisi laskea rintasyöpään sairastumisriskiä jo muutenkin. Samoin "lasten suuri määrä" vähentää rintasyöpäriskiä. (Hmm.. kolme ei taida vielä olla "hyvin suuri määrä"?) Olen käynyt säännöllisin väliajoin papa-kokeessa. Tupakkaa en ole maistanut ja muutenkin yrittänyt viettää mahdollisimman "myrkytöntä" elämää. Vuorotyön lopettaminenkin johtui osittain siitä, kun tiedän vuorotyöläisillä olevan enemmän syöpää. Näiden lisäksi olen yrittänyt pitää ajatusmaailmani mahdollisimman positiivisena, nauttia onnellisista hetkistä. Kun todistetusti positiiviset ihmiset elävät pidempään. Ei kai tässä enempää voi tehdä, paitsi toivoa ettei syöpä osu omalle kohdalle, saati sitten läheisiin ihmisiin.

Aurinkoista ja tervettä viikonloppua kaikille! :)

torstai 11. lokakuuta 2012

Iloista Tyttöjen päivää!

Huomasin vasta tänään että tänään onkin Tyttöjen päivä! 
Ihan uusi päivä mulle, voisihan sitä joskus oikein viettääkin! 
Tämä tyttöjen päivä on tällä hetkellä samean aurinkoinen! (Tuntuu ihmeelliselle valoilmiölle, kun niin pitkään on vaan satanut ja satanut..) Minä juon juuri nyt kahvia ja pistelen eilistä omenahyvettä vanilliinikastikkeella höystettynä masuuni. Pienet nukkuu. Iisa lähti aamulla isänsä matkaan, joka heitti tytön sekä makuupussin ja pienen matkalaukun koululle. Kakkosluokkalaisilla on tänään yökoulu ensimmäistä kertaa oppihistoriansa aikana! ;) Mahtaa olla jännittävää! Huoltajia olisi mielellään otettu yökouluun mukaan, mutta arvatenkin meidän huushollista ei nyt tämän lauman kanssa lähdetty mukaan! Tosin Iisan isä on menossa illalla käymään paikan päällä. 

Meillä oli aamupäivästä Aatoksen lääkärineuvola. Aatos on kasvanut reippaasti. Tämän hetken mitat (2kk iässä) olivat seuraavat: paino 5700g (ed. 4400g), pituus 60,5cm (ed. 55cm) ja pään ympärys 42cm (ed. 39,5cm). Eli kuukaudessa vauvani on saanut painoa 1300g! ja pituutta 5,5cm! Ja rintamaidolla tyytyväisesti kasvetaan. :) Isänsä pituusgeenit, ihan varmasti! Aatos sai ensimmäisen rota-annoksensakin. Ennen lääkärille pääsyä imetin ja Aatos meinasi nukahtaa syliini. Lääkärille päästyä juuri jaksoi olla hereillä ja kun Mimosan korvia alettiin katsomaan, niin Aatos oli nukahtanut tutkimuspöydälle. Edelleen hän on niillä unillaan... :) Seuraava neuvolapäivä on 8.11. klo 10. Pistin ajan äsken ylös kalenteriin ja huomasin että sehän on Aatoksen nimipäivä!!! Kyllähän mä olen tiennyt että Aatoksen nimi on almanakassa, mutta ei olla tarkastettu milloin nimpparipäivä on. Pitäiskö niitä sitten oikein juhliakin? :D Tytöillähän ei virallisia nimipäiviä edes ole. Onko niillekin keksittävä nimipäivät jos Aatosta juhlitaan? :D Täähän menee ihan villiksi nyt tämä meininki!

Mimosa on ollut tässä muutaman päivän tosi räkäinen, joten pyysin lääkäriä katsomaan hänen korvat. Yöllä on ollut hieman itkuinen ja muutenkin kipeän, no flunssaisen, oloinen. Vasen korva oli ok, mutta oikeassa korvassa oli hieman punoitusta, vähän nestettä välikorvassa ja sameutta (muistaakseni). Ei selkeä tulehdus vielä, mutta rajamailla. Voi ei! Lääkäri kuitenkin kirjoitti meille varmuudeksi antibioottikuurin. Mä niin toivon ettei sitä tarvita. Mutta toisaalta olin myös todella tyytyväinen, että saatiin resepti varalle. Mä niin voin kuvitella että viimeistään lauantaina sitä reseptiä oltaisiin hakemassa Mikkelistä huudetun yön jälkeen. Joten nyt kun meillä on jo varalla suppoja, korvan puudutustippoja sekä oikein antibioottikuurireseptikin, niin ymmärrä pysyä Mimosasta kaukana korvatulehdus!!!

Mä taidan alkaa nyt neulomaan, kerrankin kun on hyvä ja rauhallinen hetki siihen puuhaan! :)

Ps. Vaihdoin tekstin fonttia eilen. Jotenkin alkoi tökkimään tuo courier.
Pidättekö? Vai onko tällä mitään merkitystä, ei ehkä? :)

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Kirppislelulöytöjä pitkän päivän piristeeksi!

Tänään on pitkä päivä! Juho lähti aamulla varhain töihin (onneksi meillä riitti unta yhdeksään asti!) ja viimeinen kokous alkaa sillä klo 18.. joten se on varmaan kotona joskus ysin jälkeen... Hooh! Onneksi Iisa on sentään tänään äidin luona ja voitaisiin vaikka jumpan jälkeen vähän askarrella. :) Ajattelin että tekisimme sytykeruusuja, kun noita poltettuja kynttilänjämiä on kertynyt sekä munakennojakin. Katsotaan keretäänkö vai jääkö toiseen päivään. Äidin luona voisi muuten mennä käymään, mutta Mimosa on sen verran räkäinen ettei todellakaan lähdetä viemään tautia sinne. Ai niin ja Iisan harrastuskin päättyy siten ettei me edes äidin luokse tänään kerettäisi.. 

Mimosa ei meinannut nukahtaa päikkäreille mitenkään, joku 50 minuuttia meni ennen kuin simahti (entisen max 15 min sijaan). Toivottavasti sillä ei ole tulossa sitä korvatulehdusta!! Jos se on vielä huomenna yhtä räkäinen, niin saa neuvolalääkäri katsastaa Mimosankin korvat varuilta.

Tähän aamupäivään oli keksittävä jotakin puuhaa, kun vettä on satanut kaiken aamua ei vaunulenkki tullut kysymykseenkään. Joten teimmekin sitten reissun kirpparille autolla! :) Eikä menty turhaan! Kyllä oli ihania löytöjä odottamassa meitä! Tai sanotaan että se vaiva, mikä täytyy tehdä päästäkseen koko kirpparille, oli koko vaivan väärti! Eli etsiä autotallista matkarattaat, napata tällä kertaa surkea rintareppu mukaan (mutta kun en tuolla kurassa jaksanut alkaa liinailemaankaan ja saahan siihen vauvan ihan nopeasti, vaikka ergonomia onkin ihan mitä on), laittaa Mimmi rattaisiin ja viritellä Aatos siihen reppuun, poimia Mimosan jalasta pois lentänyt kumisaapas kolmeen kertaan, ennen kuin sisätiloissa laitoin ne lopulta rattaiden koppaosaan suosiolla + hanskat ja hatun. No, eihän se edes vaivalloista ollut oikeastaan ;)

Tämä duplolego kasa maksoi 3e! :)
Pesuunhan nämä täytyy laittaa ennen suurempia leikkejä, mutta halvalla lähti! Voidaankin Mimosan kanssa kylvettää nämä sen jälkeen, kun ollaan kylvetetty ensin Aatos! :)

Nämä kaksi niin ihanaa apinaa olivat kahden pienen nallen kanssa samassa pussissa jonka hinta oli 0,2e! Meinasi tippua silmät päästä! JEE!! Mä niin tykkään näistä ja nyt ihan ilmaiseksi sain! Toki pesuun pääsevät nämäkin kaverit. (Ja ne kaksi nallea pääsevät takaisin kirpparille seuraavan kerran...)

Sitten ostin vielä nämä puiset nuppipalapelit. Maksoivat 1,5e kappale enkä osannut päättää minkä näistä ottaisin kun kaikki olivat niin suloisia. Joten ostin sitten ne kaikki. Ehkä nämä säilyvät ehjinä Mimosan puruhimoista huolimatta. (Meillä on yksi muumiaiheinen nuppipalapeli, jossa kuvapinta on jotain paperia tms. No, kerran Mimmin suuhun päästyään ne ei enää ole kovinkaan loistavassa kunnossa...)

Hmm... Mulla on sellainen muistikuva että joskus täällä olen kirjottanut etten ole juuri lapsille ostanut leluja kirppikseltä.. :) Mitä on tapahtunut? No, ehkä mua ei ole tulleet oikeat lelut vielä vastaan, toisin kuin nyt! :D

Aatos palleroinen päiväunosilla ♥

Aatos 2 kuukautta (jo!!!)

Aatos rakas 2 kk ♥
Niin se aika tosiaan juoksee. Jos ei sitä muuten huomaa, niin kun seuraa tätä vauvan kehittymistä ja kasvamista niin siinä ainakin. Aatos se on päivä päivältä ihanampi! ♥ Kyllä se on jännä huomata miten sitä rakkautta ja rakastumisen tunnetta riittää ihan jokaiselle lapselle, vaikka joskus onkin pelännyt sitä että riittääkö sitä rakkautta ihan varmasti, kun jo ensimmäistä rakastaa niin älyttömän paljon? Riittää sitä, onneksi! :)

Aatos on edelleen erittäin rauhallinen ja tyytyväinen vauva. Päivisin syö noin 3 tunnin välein, yöaikaan herää syömään noin 3 kertaa (paitsi toissayönä söi 6 kertaa, taisi olla maidontilausyö meneillään!). Vatsantoiminta on selkeästi hidastunut. Enää ei ole joka vaipassa kakkaa. Muutaman kerran päivässä kuitenkin sellaiset isot turaukset on. Jekovit tippoja menee päivittäin, muuta ei sitten maidon lisäksi ole Aatokselle edes tarjolla. Katsellaan sitten lähempänä puolta vuotta.

Mies on selvästi kasvanut, sillä nyt vaatteissa on enenevästi 62 koko käytössä. Elefantti vanuhaalari on kokoa 56 ja se menee vielä ihan hyvin kun ei laita lahkeiden suita tumpuiksi. Tekisi mieli hankkia toinen samanmoinen haalari, mutta isommassa koossa. Voi kun tekis toisen hyvän löydön kirpparilta, mutta tuskimpa noin hyväkuntoista ja halpaa vastaan toiste kävelee. ;)

Vaippa-asioissa meillä on nyt käytössä ollut Liberot ja muumit. Juho kerkesi ostaa noita liberoita kaksi isoa pussia (koko 2), kun vielä etsin sitä vaippaa joka ei päästäisi läpi ja löysin nuo muumivaipat. No, nyt pieni on saanut ilmeisesti sen verran masua kasvatettua ettei nuo Liberotkaan ole fuskanneet juuri kertaakaan. Joten poishan ne on nyt käytettävä. Sitten aion jatkaa niillä muumivaipoilla. 

Iho on siisti kaikin puolin, hormoninäppyä ei ole enää nähtävillä. Olen kyllä pistänyt merkille, että taitaa karstaa alkaa pikku hiljaa ilmestymään päälaelle. Vaalean tukan alta kaikki näkyy niin selvästi. Aukileet ovat vielä hyvin tunnettavissa. Sykekin jopa näkyy etuaukileesta.

Hereilläoloaika on minusta vieläkin aika vähäinen. Tällä pojalla tosiaan tuntuu olevan erittäin hyvät unenlahjat. ♥  Aamupäivällä tunnin, puolen päivän jälkeen myös tunnin tai pari ja illalla hetken aikaa jaksaa olla hereillä. Mutta muuten puksuttelee poika untenmailla kasvamassa. Yöksikin riittää unta vielä hyvin. En valita. :) Ja onneksi ei mitään masuvaivoja ole ollut ja toivottavasti ei tulekaan!

Täytyy kyllä sanoa että tämä pikkuvauva-aika on ollut niin maailman helpointa aikaa mun vauvojen kanssa. Sitten kun ovat saaneet jalat alle, on haastetta alkanut olemaan ihan eri lailla kun vauvana. Näillä kun kellään ei ole ollut masuvaivoja, ovat olleet niin tyytyväisiä. Uskaltaisin väittää, että Aatos on ollut kuitenkin kaikista pikkuisistani helpoin.

Mimosa piti tänään hetken aikaa Aatosta sylissä. Ja sitten kun Mimmi oli päiväunilla, harjoitteli Aatos lelukaaren alla jumppaamista. Ihana! Soittorasia soitti tuttua sävelmää ja Aatos viihtyi tässä todella hyvin sen enempiä viihdyttämättä. Yritin ottaa kuvan kun toinen hymyili leluille ja huiski käsillä ja jaloillaan niitä liikkeelle ja höpötteli siinä samalla, mutta aina kun lähestyin Aatosta ja lelua, niin johan poika otti katsekontaktin silmiini ja keskittyi äidin katsomiseen! :) On se tarkkaavainen!

Torstaina Aatoksella pitäisi olla viimein lääkärineuvola (piti olla jo 6 viikkoisena!). Sitä ennen mittaillaan. Niitä mittoja tässä kovasti jo odotellaankin, että saadaan tietää paljonko poika on virallisesti kasvanut! Rota-rokotekin taitaa tulla...

maanantai 8. lokakuuta 2012

Mimosa 1v 4kk

Mimosa 1v 4kk
Mun pieni ihana Mimosani on jo näin iso tyttö ♥ 
Tänä aamuna kun me herättiin, nousikin vierestäni varsinainen nuhanenä. Syysflunssa oli napannut tyttöni seuraavaksi uhrikseen. Eilen illalla ei ollut vielä mitään merkkejä sairaudesta, nopeasti ne sitten ilmaantuu... Pienet punoittavat posket kävivät juuri isin viereen nukkumaan. Sitä ennen pieni kävi suikkaamassa suukkosen äidin suulle. (Toivottavasti nuhaisuudesta ei seuraa korvatulehdusta.. Kaksihan niitä Mimosalla on jo ollut.. Kolmatta ei kaivata! Ostin tosin apteekista varuille niitä korvanpuudutustippoja joita on tullut nyt markkinoille ja suppojakin on. Mutta tosiaan mun puolesta sopii oikein hyvin että vanhentuvat ja jäävät käyttämättä tarpeettomina..)

Mimosa osaa monta sanaa! 
Tänään kun olimme hammashoitolassa Iisan hammasmuotteja tekemässä, kuului Mimosan suusta yllättäen Kakka! Ja toinen näytti peppuaan. Sehän se siellä ja ei kun vaipan vaihtoon.
Muita sanoja on: äiti, isi (yleensä pidennettynä isii -versiona), kissa, anna, otaN, mummo, mamma, pappa, Iisa, Aatos, ei, huuhuu! Hotellissa ollessamme meinasin purskahtaa nauramaan, kun Mimosa ei meinannut ensin nukahtaa ja sitten rymysi mun päälle ja höpötti että "Töttötöö" (suom. Töttöröö!) monta kertaa! :´D (Nyt tuntuu että varmaan puolet sanoista jäi muistamatta! Mutta täytyy niitä sitten tähän vielä lisätä jos ja kun tulee mieleen lähiaikoina!) :) Aamulla kuultuja sanoja oli Moi, tyttö, kato, vauva, nam, "tuttu tyttö", noin, tätä ja kiitos! :)

Päivärytmi on meillä ollut jo pidempään samanlainen. Aamuisin herätään 8-8:45 aikoihin. Siitä sitten aamupuuron syöntiin, jonka Mimosa syö yleensä itse. Maanantaina käydään perhekerhossa ja perjantaina perhekahvilassa. Muina päivinä käydään kävelemässä rattailla, kirppiksellä, leikkipuistossa ym. 11:30 syödään ja sen jälkeen päiväunille. Mimosa nukkuu noin tunnin verran, joskus kaksikin, mutta aika harvoin. Sitten otetaan välipalaa, sisko tulee koulusta ja leikitään ym. Iltaruokaa syödään, kun Juho tulee töistä eli 17 aikoihin. Iltaisin saatetaan ulkoilla, käydä mummoa moikkaamassa tai sadesäällä touhutaan sisäjuttuja. Kello 21 Mimosa käy yöunille. Siinä meidän Mimosan päivärytmi lyhykäisyydessään.

Mimosa nukkuu sisällä päiväunet. Usein Nasu kissa on myös kainalossa!
Uneen pääsyyn menee maksimissaan vartti. Usein Mimosa tykkää että päätä rapsutetaan ja hän itse rapsuttelee äidin tukkaa (ts. nyhtää niin että hiukset irtoo..). Satu-kummin tekemän peiton alla on lämmintä nukkua!
Mimosa on kova auttamaan kotitöissä. Märkien pyykkien ottaminen pesukoneesta on yksi mieleisimpiä hommia. :) Muita lempikotitöitä on esimerkiksi puhtaiden ruokailuvälineiden laittaminen astianpesukoneesta laatikkoon, omalle paikoilleen. On mulla ahkera pieni apuri! :)

Mimosa sai mammalta oman pienen muumiauton, jota on mukava työntää. Tähän istumaan se äiti vaan mut pisti enkä mä haluis olla tässä yhtään.. Heti tuli pois kun kuvan otin! ;) Mimosassa on myös automekaanikon vikaa. Sen verran monta kertaa neiti on saanut etupyörät ja ratin irroitettua paikoiltaan! :D

Mimosa käyttää tällä hetkellä 74-86cm kokoisia vaatteita. Tuo välikausihaalari on kokoa 74 menee tämän syksyn, mutta kevääksi on jo sitten hommattava isompi puku. Toppahaalarin ostin 86cm, vaikutti kokeiltaessa hyvän kokoiselta. Suurimmaksi osaksi siis 80cm menee. Seuraavat mittaukset olisi 1v6kk iässä, kun on neuvolalääkäri. (Toivottavasti siis on lääkärin tarkastus, kun neuvolalääkäristä on viime aikoina ollut lastenneuvolan puolella pulaa...)

Ruoka maistuu yleisesti ottaen Mimosalle hyvin/erittäin hyvin. Mimosa aloitti syömään itse1v2kk iässä. Tosin nyt viime aikoina tässä itsesyömisessä on ollut havaittavissa pientä peliväsymystä, joten myös syöttäminen äidin puolelta on tullut kuuloon. Ruokajuomana Mimosa juo rasvatonta luomumaitoa. Joskus omatekoista mehua tai vettä. Leivästä Mimosa tykkää kovasti, etenkin ruisleivästä. Aamu- ja iltapuurona vaihdellen, neljänviljan puuroa, kaurapuuroa, ruis-kaurapuuroa. Herkut (pulla tai pipari) maistuvat Mimosalle myös paremmin kuin hyvin! Karamelliin ei olla vielä koskettu. Myös vatsa toimii vähintään nyt kerran, joskus jopa neljäkin kertaa päivässä... :)

Mimosa on kovin kiinnostunut sienistä. Naapurin pihamaalta löytyikin yksi jota äiti ja iskä ei ollut vielä kerennyt potkia maantasalle. Kävipä nimittäin tässä jokin aika sitten sellainen tapahtuma, että Mimosa oli pidemmän aikaa ollut ihmettelemässä jotakin maasta ja Juho kun meni katsomaan mitä on tekeillä, niin pikku-Mimmihän se siellä oli pikkuruinen punainen kärpässieni kädessään. Oli irroittanut lakin irti.. Ja ei muuta kun taas puhelua myrkytystietokeskukseen. Selvittiin onneksi tälläkin kertaa säikähdyksellä.. Mitään ei tarvinnut tehdä, no tietenkin seurata vointia. Mutta ymmärsin ettei punainen kärpässieni ollut sieltä myrkyllimmästä päästä (toisin kuin valkoinen joka on pieninäkin määrinä erittäin vaarallinen ja jopa tappava!). Eli jos neiti oli laittanut sormen suuhunsa sen jälkeen kun oli punaiseen kärpässieneen koskenut, niin ei siitä onneksi tällä kertaa näkyvää haittaa ollut.. Ymmärrettävästi sienet ovat saaneet kyytiä pihaltamme. (Vaikka niitä sitten onkin poimittu metsästä...)

Meille hankittiin tuplarattaat jotta pääsisin näppärästi kulkemaan Mimosan ja Aatoksen kanssa. No, kyllähän Mimosa välillä rattaiden kyydissä on ihan mielellään, mutta jos hänet sieltä kyydistä päästää pois kävelemään, niin kyllä tulee kunnon huudot jos takaisin pitäisi rattaiden kyytiin mennä... Neiti onkin kehkeytynyt reippaaksi kävelijäksi tämän syksyn aikana. Reilun kilometrin matkan Mimosa painelee reippaasti.. Ja toki saakin kävellä itse, silloin kun ei ole kiire! 

Mimosa on näppärä duplolegojen kanssa. Tänäänkin rakensi itse pitkän pätkän legoista leikkihuoneessa sillä aikaa kun minä ripustin pyykkejä kuivamaan. Mimosa tykkää myös työntää nukenvaunuja ja laittaa sinne juttuja ja ottaa niitä sieltä sitten pois. Myös piiloleikit on kivoja. Mimmi laittaa kädet silmien eteen ja on piilossa! Karkuunjuoksuleikki on myös nosteessa... Keinutuolissa on myös kiva kiikutella. :) Viime aikoina Mimosa on myös pari kertaa noussut seisomaan syöttötuolissa... Tämä ei nyt jostain syystä kovasti ilahduta vanhempia!

Hampaiden pesu illalla on ollut yllättäen vähän aikaa jo suht mukava toimenpide. Pitkän aikaa Mimmi alkoi aina karjumaan hammasharjan lähestyessä suuta. (Joka tietenkin vain helpotti hampaanpesijän urakkaa!) Hampaanpesun jälkeen Mimosa yleensä tulee näyttämään kauniita "helmiään" äidille. Aamuisin neiti pesee itse omat hampaansa, tietenkin huutamatta. Tällä hetkellä Mimosalla on jo kaikki kulmahampaat (ja tietenkin kulmahampaiden väliin jäävät hampaat) sekä kulmahampaista seuraavatkin hampaat suussaan. Aika monta jo!

Pidemmistä automatkoista Mimosa ei välitä ja osoittaa tuolloin mieltään karjumalla varsin pitkäkestoisesti. Myös mielenilmauksia osataan nykyisin tehostaa mm. ryntäämällä äidin/isin/siskon reiteen, käteen, huuleen puremaan tai lyömään. Toisinaan napataan kiinni tukasta ja riuhtaistaan... Tai heittäydytään lattialle dramaattisesti itkemään. :) Mutta suuremmaksi osaksi aikaa Mimosa on vielä oikein kiltti ja innokas näyttämään hienoja, uusia taitoja. (Voitko viedä vaipan roskiin? ja Mimosa kiikuttaa vaipan vessan roskikseen. Tuotko äidille kännykän? Ja kännykkä tuodaan äidille jne. Ja päälle vielä kehutaan kovasti!)

Silloin kun mä aamulla meikkaan, annan yleensä Mimosalle "aarrelaatikon" eli soittorasian tutkittavaksi. Laatikossa on tukkapompuloita, pinnejä, ym. hiusjuttuja. Ja Mimosa tutkii niitä innoissaan, ottaa laatikosta ja laittaa niitä takaisin sinne. Toinen mukava juttu on mun helmikaappini josta Mimosalla on lupa ottaa helminauhoja ihmeteltäväkseen. Mulla menee arkiehostamisessa maksimissaan 5 min. jonka aikaa Mimosa jaksaa hyvin tutkailla noita juttuja! 

Sellaisia asioita tuli nyt mieleen Mimosasta! 

Shoppailuja ja omenapuun siirto!

Meille saapui perjantaina tilaamani tuotteet nettikauppa Coloresta. Kahvipurkki ja henkareistakin on nyt kuvat! (Muut jututhan mä jo kuvina lait aikaisempaan postaukseen.) ;) Tapettikin saapui ja se on juuri sellainen kuin toivoinkin. Edessä olisi siis tapetointiurakka! Milloin ihmeessähän me se keretään toteuttaa? Ensimmäiseksi täytyisi aloittaa poistamalla taulut seinältä ja sen jälkeen ottaa naulat ja ruuvit irti. Sitten tasoitetta ja hiontaa. Vähänkö jo kädet syyhyää että päästäisiin alottamaan urakkaa! :) Itseni tuntien, en todellakaan jaksa kovin pitkään odottaa, mutta kun itsekseni en varmasti tapettia seinään saa, niin täytyy katsella sopiva hetki jolloin Juhon kanssa päästään yhdessä seinän kimppuun.  
Kahvipurkki ♥

Mimosalle henkareita :)

Tässä on nyt ne Tampereen ostokset: Racoonin 86cm toppahaalari sekä toppahanskat Mimosalle. Nämä sopivat minusta mukavasti sekä tytölle että pojalle. Joten ensimmäiseksi pääsevät Mimosan käyttöön täksi talveksi ja seuraavana vuonna jo Aatokselle. Mä en ole koskaan hankkinut lapselleni mitään näin kallista haalaria (139e) saati toppahanskoja (39e). Joten toivon että nämä ovat juuri niin hyvät kuin on annettu ymmärtää! Toisaalta jos on hyvät ja menee molemmille pienille, kuten suunnittelin, niin siinä tapauksessa puvulle ja hanskoille ei jää edes kovin paljon hintaa! :) Aatos saa kulkea tämän talven Mimosan äitiyspakkauksen puvussa, jossa oli myös tuollaiset kätevät vetoketjut millaiset tässäkin puvussa on.

*     *     *

Tällä hetkellä aurinko paistaa ihanasti! Ajattelin että tänään voisi käydä kaivamassa meidän vanhan asunnon pihalta omenapuun ylös ja tuoda se tänne meidän pihalle. :) (Asunnon uudet omistajat kysyivät haluttaisiinko se siitä ylös nostaa, kun eivät halua sitä siinä pitää! Tietysti haetaan oma pieni omenapuumme uuteen kotiin mielellämme!)


sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Tampereella vierailulla!

Me lähdettiin perjantaina käymään Tampereella ja oltiin hotelli Tammerissa yksi yö. Matkan teko kolmen lapsen kanssa oli, no ei nyt ainakaan mitään lepoa! ;) Mutta suht hyvin kuitenkin selvittiin. Lauantaina Juhon kaverilla oli tuparit jossa kävimme piipahtamassa. Perjantaina ei oikeastaan tehty muuta kuin majoittauduttiin. Matkalla pysähdyttiin kahdesti. Ekan kerran Hollolan mäkkärissä ja toisen kerran Pälkäneellä iltapalatarpeiden ostossa ja imettämässä. Odottamani hotelliaamiainen  koki inflaation, kun tajusin että itse ruoka ei olekaan se mikä siitä tekee niin erityisen, vaan tunnelmaan kuuluu olennaisesti tietty rauhallinen miljöö ja etenkin se oma rauha, jossa voisi vaikka lukaista päivän kiinnostavimmat uutiset ja katsella - vailla mitään kiirettä - muita kiireettömiä kanssaihmisiä... Nämä ajat ovat eittämättä edessä, sitten jokusen vuoden päästä taas... Kolmen lapsen kanssa tämä odotettu aamiainen olikin lähinnä suoriutumista siitä että kaikki saavat varmasti jotakin syömistä ja tilanne pysyy jotenkin hallinnassa... ;) No, masut tulivat täyteen kaikilla, se riittäköön tällä hetkellä!

Aamupalan jälkeen me lähdettiin hotellilta kaupungille tapaamaan Juhon serkkua. Teimme treffit kauppahalliin, joka kaikesta ihanuudestaan huolimatta, ei ollut kuitenkaan kovin onnistunut valinta tuplarattaille sekä kärttyisille lapsille. No, kahvikupposet ja kakkuset syötiin ja kuulumiset vaihdettiin tiiviissä tunnelmassa. :) Sen jälkeen suuntasimme Koskikeskusta päin. Matkalla poikettiin Katja-serkun suosittelemaan lastenvaatekauppaan, Kuopukseen. Huuh! Jonne jätettiinkin sitten lähemmäs kaksisataa euroa! No, Mimosa sai uuden talvihaalarin sekä topparukkaset, joka tietenkin oli hyvä ostos. Kuvia ostoksista myöhemmin. Koskikeskuksessa mulla oli mielessä vaan yksi kauppa, jonne oli päästävä eli JC! Sieltä löytyy Crocker farkkuja, mihin olen erittäinkin tykästynyt! Itse asiassa mä olen ostanut edelliset farkkuni, juuri nuo Crockerit, vuonna 2010 ollessani Tampereella diabetesliiton koulutuksessa. Sen jälkeen olenkin ostanut vain mammafarkkuja... Nyt päätin sitten oikein "repäistä" ja ostaa kerrasta kahdet farkut! Onpahan sitten kolmet sopivat farkut mitä käyttää.

Tässä kuvia hotellihuoneestamme :)

Tässä nukkuivat vanhemmat sekä Mimosa ja Aatos.

Iisa sai nauttia omasta rauhasta tässä divaanilla.


Hotellihuoneemme oli kulmahuoneisto ja meillä oli oikein mukavat näkymät viidennestä kerroksesta Tampereelle. Kuvat eivät oikein tee oikeutta maisemalle ;)

Hotelliaamiaiselta..

Mä ihastuin näihin kylppärin hanoihin ihan kympillä!
Jos me tehdään joskus talo, niin tällaiset hanat olisivat ihanat!
Harmi että unohdin ottaa kuvan kalusteiden merkistä...


Tunnelmia hotellilta! :) Sen verran tyyristä tuo hotellissa majoittuminen että suht harvinaista herkkua. Mutta yritettiin sitten nauttia koko rahan edestä! Katseltiin maisemia ja makoiltiin pehmoisessa sängyssä! Jos Iisa ja Mimosa olisi saanut päättää, niin ne olisivat varmaan pomppineet koko illan meidän sängyssä... ;)




Ihanat pojat aamulla :)
Iisa ja Mimosa katselee maisemia..
Koskikeskuksessa oli ihana lastenhoitohuone, jonne mä majoittauduin Aatoksen kanssa rankan shoppailureissun päätteeksi. Todellakin otettiin kaikki irti tuosta nahkaisesta nojatuolista. Voi, kunpa kotonakin olisi yhtä mukava tuoli imetyshetkiä varten! :) Sillä aikaa kun minä nautiskelin tuolin suomasta lepohetkestä, Juho seurasi tyttöjen leikkimistä leikkipaikalla, hoitohuoneen oven takana. Ai että siellä meteliä riittikin, muutaman muunkin yliväsyneen lapsen ollessa paikalla... Kun me lopulta tultiin hoitohuoneesta pois, Juho näytti lähinnä kaikkensa antaneelta istuessaan leikkihuoneen nurkalla... Meidän shoppailureissu jatkui Koskikeskuksesta Ikeaan, josta poimimme matkaan hyllykön sekä Iisan huoneeseem lukulampun. Ennen ostoksia nautimme Ikean loistavista lihapullista koko perheen voimin. Mimmikin nukahti päiväunilleen ikeassa. Toinen raukka oli niin väsynyt että nukahti rattaissa viimein istuvilteen... Ennen sitä oli tietenkin vetäissyt reippaan huutokonserttinsa... Täytyy kyllä sanoa että Aatos oli kaikista helpoin hoidettava reissussa, kun pieni vain söi ja nukkui. 

Tupareiden, jossa lapset jostain käsittämättömästä syystä osasivat käyttäytyä, jälkeen lähdimme kotimatkalle. Aatos nukkui lähes koko matkan. Iisa ja Mimmi olivat alkumatkasta hereillä. Noin puolessa välissä Iisa nukahti ja Mimosa aloitti itkukonserttinsa, sitä kesti vähintää tunnin verran kunnes viimein neiti väsähti. Siis ihan järkkyjä tällaiset pidemmät automatkat! Mutta selvittiin siitäkin...

Koskikeskuksen lastenhoitohuone ♥

Tuplarattaissa matkustavat.. Mimosa ei välittäisi koko rattaista istuskelusta, tässäkin kiljuu, että pääsisi kävelemään!
Sellainen visiitti Tampereella! :)