keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Iloinen viesti!

Viime yönä, kun olin pesemässä naamaani ja käymässä viimein nukkumaan klo 1 aikaan yöllä, mulle tuli jostain yhtäkkiä Aatoksen kummitäti mieleen. Hän on raskaana, lasketun ajan jälkeen jo mentiin, mutta en sitä ollut ajatellut muutamaan päivään. Silloin yöllä arvasin, että hän on varmasti nyt synnyttämässä. Lähetin mielessäni voimia matkaan!

Aamulla Juho kertoi, että oli saanut aamuyöstä viestiä, että Aatoksen kummit olivat saaneet poikavauvan vähän ennen kahta yöllä. Mua alkoi naurattaa ja sanoi, että mä tiesin jo! :)

Kyllä näitä aina välillä tulee... Uskon, että ihmisen mieli on välillä vahvempi kuin arvaammekaan. Kelle se on sitten telepatiaa, kelle mitäkin. Mutta minusta on hienoa, että on asioita joita ei voi tieteellä todistaa todeksi. Täytyy vaan uskoa! :)


tiistai 29. tammikuuta 2013

Sunnuntain tallipäivä! :)


Me vietettiin sunnuntaina muutama tunti Päivin tallilla. Iisahan käy siellä jo kolmatta vuotta ratsastamassa ja minäkin siellä aikoinani olen hevosoppini saanut, joten paikka on varsin tuttu! :)

Pakkasta oli joku -5 astetta, mutta tuuli oli melkoisen kylmä. Onneksi ratsastustunti oli maneesissa. 
Iisa ratsasti shettisponi Vanjalla. Ihanalla tummanruunikko tammalla.

 

Ennen tuntia Iisa harjasi, putsasi kaviot ja laittoi satulan ja suitset Vanjalle.
Me muut seurattiin touhua vierestä ja äiti kuvasi kamerallaan. :) Mimosa ja Juho kävivät 
laskemassa vähän pulkalla mäkeäkin.


On se suloinen tuo Vanja ♥ Iisalla (ja muilla tuntilaisilla) oli koulutunti, kulmiin ratsastamista ja ympyröitä nyt ainakin oli tehtävänä. Mukavasti taisi tunti mennä!



Me muut seurattiin katsomossa Iisan menoa. Mimosakin jaksoi katsoa tuntia jonkin aikaa. Sitten kun huomio alkoi herpaantumaan, lähtivät M ja Juho pihalle katsomaan tarhassa olevia heppoja ja laskemaan mäkeä pulkalla. Aatos jäi mun kanssa maneesille ja söikin jossain vaiheessa. :) Ennen tunnin loppua mekin lähdimme kärreillämme pihalle. Harmitti, kun liikkeessä otetut kuvat eivät onnistuneet ollenkaan.. No, täytyy kuvata joskus toisen kerran ja harjoitella vielä enemmän... 



Mimmi katselee polleja!


Aatos nukkui rattaissa päiväunet. :)





Valitettavasti mä en nyt näitä Päivin tallin uusia heppoja vielä tuntenut. 
Mutta ihania ne olivat joka tapauksessa! Oikeita linssiludeja osa! ;)


Tallipäivän jälkeen Aatoskin jaksoi vielä hymyillä aurinkohuovan päällä! ♥


Välipalaksi Juho paistoi meille lettuja ja tietysti me aikuiset nautimme kahvikupillisen sen kanssa. Tytöille maistui omatekemä mehu! (eli Mimmin kielellä "aipe"!)


:) Iisa ihana ♥ äidin pieni heppatyttö!

Tallin jälkeen käytiin päiväsaunassa ja loppu ilta vietettiin ihan vaan kotosalla telkkaria katsellen, käsitöitä tehden ja lepäillen! Ai että oli ihanaa olla vaan! (Tämmöistä lisää!)

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Villasukat iskälle


Nämä valmistuivat eilen iskälle.
Teen vielä samantien toisetkin ja myöhemmin vielä lisää! 

Siis ihan oikeesti, mua vähän hävetti, kun en ole tajunnut aikaisemmin katsoa isäni villasukkia. Niitä taisi löytyä peräti kahdet ja ne ovat molemmat ihan loppuun käytetyt. Ihan järkyttävän näköiset. Ette varmasti ole nähneet sellaisia "villasukkia" mitkä on enää kasassa sen polyamidin voimasta vaikka alunperin siinä on ollut 75% villaa ja 25% sitä polyamidia.. Miksi mä en ole tajunnut aikaisemmin tehdä iskälle villasukkia?

Näistä nyt tuli vaan tämmöiset. Sukat. Kahta väriä sai laittaa ja ei mitään ihmeellisiä kuvioita saanut tehdä. No, pääasia että lämmittää. Neulon iskän sukkiin mielelläni näitä koriin kerääntyneitä 7 veljestä lankoja pois! :)  

lauantai 26. tammikuuta 2013

Sommoro päiväunille!


Mimosa on nukahtanut jo jonkin aikaa päiväunille melko huonosti. Yöunista nyt puhumattakaan! Kaukana on ne ajat, että päiväruuan jälkeen köpöttelimme peräkanaa makuuhuoneeseen jossa äiti luki sadun ja tytär nukahti viimeistään nyt varttitunnissa päiväunilleen.. Ei, ja ei! Viime aikoina päiväunille nukahtaminen on kestänyt sellaista 45min ja siihen on kuulunut huutoa ja mekastusta, äidin tukan repimistä ja rimpuilemista. Jonkin aikaa idolina ollut "Niina Nallen syntymäpäivä" -kirja on kokenut inflaation ja saa Mimosan lähinnä naurahtelemaan, etenkin siinä kohtaa missä Niinaa itkettää! Itse asiassa, koko kirja ei tunnu kiinnostavan häntä enää lainkaa. Aatos sentään on kiinnostunut.. 

Eilen sitten nukutin Mimmiä ensin sen melkein tunnin, jonka päätteeksi Mimosa nukkui tunnin verran. Yöunille Juho lähti Mimmiä laittamaan klo 20 jälkeen, ja neiti oli hereillä vielä klo 22! Jolloin MINÄ en enää jaksanut, vaan saatuani Aatoksen (ja Iisan) nukkumaan, ilmoitin lähteväni makkarista muihin puuhiin. Pian sieltä sitten tulivat niin isäntä kuin neiti Mimosakin! Siinä sitten valvottiin kahteentoista asti neidin kanssa. Ja päätettiin, että päiväunet on nyt loppu. Ei tämmöistä unishow-ta jaksa päivästä toiseen.  Niinä päivinä, kun unet ovat jääneet päivältä pois, Mimosa on nukahtanut nopeasti illalla sänkyyn, vieläpä ilman suurempia kitinöitä. Lisäksi neiti on jaksanut päivän ilman mitään suurempia kitinöitä tai väsymisen merkkejä! Joten kokeillaan nyt miltä päiväunettomuus alkaa tuntumaan.

Toisaalta tuntuu aika hurjalle, Mimmihän on vasta 1v 8kk tulossa... Olis nyt tuonne kahteen ikävuoteen saanut niitä päiväunia nukkua... Mutta tosiaan jos tyyli on tämä, niin ei sitten! (Toki ei tässä nyt niin ehdottomia olla, jos neiti tuntuu päiväunet tarvitsevan, niin toki pääsee unille!) Tässä kohden voin siis sanoa hyvästit sille pienelle omalle ajalleni päivässä! ;) Tosin, eihän sitä ole joka päivä muutenkaan ollut! 

perjantai 25. tammikuuta 2013

Auringosta ja talvesta...


Tammikuussa alkaa aurinko paistaa.
Juuri siltä korkeudelta, että päivän ruoka-aikaan paistaa mukavasti silmiin ja tarpeen tullen on laitettava sälekaihtimia vähän kiinnemmäs.
Autossakin saattaa joutua siristelemään, ja kaipaa aurinkolaseja.

Mutta kun se aurinko paistelee puolesta välistä taivasta päiväaikaan, joutuu siinä henkäilemään syviä hengenvetoja, kun on niin huikaisevan kaunista. Auringonsäteet osuvat tuhansiin pieniin lumihiutaleisiin, joita on lumihangelle satanut viime aikoina. Sieltä ne kimaltelevat kuin pienet ja suuret timantit! 

Muistelen viime talvea! Jossain vaiheessa uskaltauduin vaunujen kanssa järven jäälle Mimosan nukutuslenkille. Ei tainnut vielä ihan tammikuuta olla, mutta helmikuussa ainakin. Ja kaunista oli pakkaslumessa työnnellä pientä tyttöä ja toinen pieni vielä mahassa potkuttelemassa.. Järvellä menee ladut, joille ehkä toivottavasti ensi talvena pääsen minäkin hiihtelemään? Nyt olen vielä niin kiinni (täysin omasta tahdostani ♥ :) ) pikku Aatoksessa kun imetän, enkä ole pullojen kanssa alkanut pelailemaan. Ehtiihän sitä myöhemminkin.

Just nyt elämä tuntuu hyvälle. 
Toivon, että se hetki kestää kauan.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Tämmöistä tänään!

Olihan se tämäkin päivä!
Ensin pistin koululaisen potkurilla kouluun. Leikkasin kynnet kateilta ja otin kopat esille, jonne nämä juoksivat taas kuin magneetin vetäminä! (Siis oikeesti, mihin ne luulee pääsevänsä? :D ) No, joka tapauksessa, en pistä moista ollenkaan pahakseni.
Sitten puin Mimosan ja Aatoksen ja pakkasin kaikki lapset ja karvaiset lapset autoon ja huristelimme rokotuksille Mikkeliin. Hyvin käyttäytyivät kaikki. Mimosa vähän arasteli eläinlääkärissä olleita hauvoja, mutta ilman itkuja kuitenkin selvittiin! Aatoksen imetin eläinlääkärissä ja sitten puettiin päälle.
Lapset nukkuivat pienet tirsat automatkalla ja sitten syötiin.
Päikkärit eivät tietenkään maistuneet. Joten se oli mentävä ilman niitä!
Iisa tuli koulusta potkurillaan ♥ (näytti tosi suloiselta potkutellessaan! Seurasin siis keittiön ikkunasta koululaisen saapumista.) ja välipalan jälkeen lähdimme viemään Iisan joskus aikoinaan ilmaiseksi jossain kadulla olevasta kultaliikkeen poistomyynnistä saaman alpakka kummilusikan kaiverrettavaksi! (Hitto mikä "lause"!!! Sori en jaksa siistiä sitä :D ) (Kaikkea se kotoilu teetättää!)
Sitten mentiin mummolaan, jossa Aatos nukkui hyvän aikaa. Minä join kupin kahvia ja sen jälkeen otin pois keittiöstä ja kodinhoitohuoneesta jouluverhot ja silitin toiset verhot niiden tilalle. Lapset leikkivät papan johdolla. Minä neuloin sukkaa hetken aikaa sohvalla. 
Äiti oli pudonnut eilen samaiselta sohvalta ja lasit olivat menneet toisesta sangasta rikki. Iskä oli ne sitten teipannut yhteen. Tosi siististi se oli ne saanut kasaan, mutta menevät tietysti optikkoliikkeeseen niiden kanssa, kunhan kerkeävät ja jaksavat. Äidillä on antibioottihoito päällä. Vatsassa oli Peg-letkun luona ollut viime viikolla pieni paise, joka oli tyhjennetty ja antibiootit aloitettu. No, nyt tulehdusarvo oli hieman vielä nousussa (28)... Onneksi vielä noin matala, mutta toivottavasti jatkohoidot selvenevät huomenna. 
Perheeni ruuat syötiin tänään ABC:llä. Joka sujui onneksi suht mukavasti. Mitä nyt yhdet itkupotkuraivarit neiti M:n osalta oli lopussa. Hän olisi halunnut lähteä autokärreillä kauppakierrokselle, kun tylsä äiti ohjasi lapsilaumansa kohden autoa.
Kotona Aatos taas nukkui ja siirsin sen makkariin jatkamaan unia. Tytöt innostuivat värittämään Iisan huoneessa ja minä avasin telkkarin ja istuin keinutuoliin kutimieni kanssa. Ah, mikä hetken rauha! Väsytti. Mä niin harvoin istuin vain keinutuolissa tehden neulomishommia. Tämän päiväinen tuli tarpeeseen. Sitten kirjoitettiin kummitytölle nimpparikortti. Iisa piirsi serkuilleen kuvat ja ne laitettiin kirjekuoreen ja Iisa kirjoitti osoitteet päälle. Aatoskin heräsi. 
Juho saapui kotiin joskus ennen kasia. 
Lupasi selkähieronnan jos saadaan lapset aikaisin nukkumaan.
Muut saatiinkin, mutta pikku-Aatos on alkanut valvoskelemaan myöhempään ja tänäänkin teki ahkerana poikana vielä kääntymisharjoituksia olohuoneen matolla pitkälle iltaan asti! 
No, sain mä sen hieronnankin lopulta,
mutta tänään aion olla nukkumassa jo ennen puoltayötä!
(Vaikka huomenna saakin nukkua, kun Iisan koulu alkaa vasta 10:20!) :)

Ja totuutta unohtamatta, kuulin tänään(kin) jokusen kerran olevani ihan "tyhmä äiti". Määräilen kuulemma liikaa! (Esimerkiksi pistämään toppahousut collareiden päälle kun lähdetään ulos! Niin, tyhmä mikä tyhmä!) Valitettavasti aion olla sitä jatkossakin! :P

maanantai 21. tammikuuta 2013

Vauvatreffit Helsingissä!

Hui hai hulinaa!

Kiva viikonloppu takana! :)

Perjantaina herättiin pakkasen kirpsakkaan aamuun ja lähdimme ajelemaan hieman alle 30 asteen pakkasessa kohti Lahtea ja juna-asemaa! Esikoinen heitettiin menomatkalla kouluun ja pienimmät nukahtivat ajomatkan aikana. (Kiva että Mimmikin vähän nukkui, kun oli päivän ainoat unet!) Lahteen päästyämme tuli päivän hankalin etappi, nimittäin meinasin paleltua autopaikkaa maksaessani... Jumalaton pakkastuuli vihmoi naamaa ja sormet meinasivat jäätyä ottaessani neljännen kerran yhteyttä "valvomoon" josta kerrotiin, että kyllä tämä yhteys kestää kerrallaan ehkä puoli minuuttia ja sitten katkeaa automaattisesti ja että ilmeisesti laite ei toimi ja voitteko siirtyä toiseen maksupisteeseen. No, eihän siinä muuta auttanut kuin juosta satametriä toiseen suuntaa ja toivoa, että se vehje pelittäisi. Lapset olivat lämpöisessä autossa sen aikaa, kun mä juoksentelin pitkin parkkialuetta.. Kiittelin siinä mielessäni rakasta miestäni joka passitti meidät riittävän ajoissa matkaan, mun aikataululla me oltaisiin myöhästytty junasta. Kun autopaikka oli viimein saatu maksettua, otin rattaat ja kasasin kaiken tarpeellisen kyytiin ennen kuin siirsin lapset siihen. Ja sitten lähdettiin kiireellä kohti "jotain raidetta". En tietenkään huomannut mitään hissiä ja paineltiin rappuset alas pyörätuoliluiskia pitkin ja henkeä pidätellen... Sain nojata kaikella painollani taakse päin ja voimani riittivät nipin napin pitämään rattaat hallinnassani! Huhuh! Onneksi löysin hissin millä pääsimme oikealle raiteelle ja noin vajaan kymmenen minuutin kuluttua junamme jo saapuikin. 

Junammehan oli mallia "interCity" ja mahduimme kuin mahduimme sisälle kärreillämme. Mutta varaamani ( :D ) invapaikka tuottikin yllätyksen. No, eihän siinä tietenkään mitään istuinta ollut, eli olin ostanut ymmärtämättäni paikan rattaille. Muutenkin vaunussa oli jo kahdet muutkin vaunut, mutta onneksi sopu sijaa antaa ja minullekin löytyi istumapaikka! :D ( Note to self: älä varaa invapaikkaa jollet istu pyörätuolissa!) Junalippua ei kysellyt kukaan ja Mimosakin istui tyytyväisenä vieressäni. Aatos hörppäsi kerran tissiä ja sen jälkeen makoili tyytyväisenä rattaissa leikkien lelullaan. Parit voileipäkeksit ja mehut syötiin jonka jälkeen käytiin vessassa ja alettiin jo pukemaan. Juna oli kymmenisen minuuttia myöhässä, mutta se ei meitä haitannut, päinvastoin. Samassa vaunussa istui pari puheliasta Lappeenrantalaisrouvaa, joista toinen vauvansa kanssa opasti meidät ystävällisesti metroasemalle ja Kampin ostoskeskukseen. Siellä tiemme erkanivat ja me löysimme vauvatreffipaikkamme helposti!

Me olimmekin yllätyksekseni ensimmäisenä treffipaikalla! :) Pian kuitenkin äitejä ja epeleitä alkoi valumaan paikalle! Meille oli varattu Kampin yläkerrasta kahvilan "sohvaosasto" klo 12 eteenpäin ja sen me mukavasti valloitimme vauvojen ja etenkin vaunujen kanssa! Kaikenkaikkiaan 16 mammaa saapui paikalle ja yhdellä toisellakin äidillä oli vauvan isosisko mukana, joten menoa ja meininkiähän riitti! Kaikkihan me jo ollaan vauvaryhmän kautta olleet jo yli vuoden tekemisissä, mutta mulle uusia - siis ennen livenä näkemättömiä - tyyppejä oli 12 kappaletta. Mutta mukavasti juttua riitti kaikkien kanssa, vaikka osan kanssa ei juuri kerennytkään haastelemaan.. Ensi kerralla sitten! ;) Kahvilassa syötiin ja juotiin jotain kevyttä ja muutaman tunnin jälkeen osa lähti shoppailemaan ja osa siirtyi pian Amarilloon jatkamaan päivää! Kiva oli saada masut täyteen ja myöhemmin Juho saapui meitä Amarillosta hakemaan. Kello taisi siinä vaiheessa olla puoli kuuden paikkeilla. Oli kyllä mahtavaa! Ja mikä ihaninta, lapset jaksoivat päivän tosi hyvin! Mimosa hoiteli muidenkin vauvoja, lähinnä hyssytteli vaunuja ja käppäili paikasta toiseen ihmetellen kun joka paikassa oli vauvoja! Ja Aatos katseli muiden mukana. Amarilloon siirryttäessä hän nukkuikin onneksi pidemmät unet, joten sain hyvin syödä annokseni ja Mimosakin sai äidin huomion itselleen siksi aikaa.  

Epelitapaamisesta jatkoimme matkaa Juhon serkuille, jossa saimme ihanaa italialaistyyppistä ruokaa! Kerrassaan herkullista. Jäimme yökylään ja iltaa jatkettiin rennoissa tunnelmissa, kunnes allekirjoittanut nukahti lapsien nukutusreissulle sänkyyn... Päivä siis vaati veronsa, mutta oli kyllä sen arvoista. Lauantaina kävimme vielä Jumbossa ennen kotimatkaa. Aatokselle ostettiin Pentikistä omat astiat, kun pianhan hänkin alkaa maistella tissin ohella muutakin sapuskaa! :)


Lauantai-iltana palasimme kotiin ja lämmitettiin takka sekä katsottiin Putous! Oltiin rennosti ja nukuttiin pitkään sunnuntaiaamuun... Tänään käytiin vähän ulkoilemassa, päiväsaunassa, syötiin hyvin ja mentiin käymään kylässä entisillä naapureillamme! Sieltä siirryttiin vielä mummolassa käymään ja sieltä kotiin... Huomenna alkaa taas arki... Onneksi perhekerho odotteleekin meitä jo heti aamusta ja päiväruokakin on jo valmista! ♥

perjantai 18. tammikuuta 2013

Matkastressiä!

Meillä on huomenna jännittävä päivä edessä. Olemme lähdössä aamulla autolla kohti Lahtea ja siitä sitten pikkuisten kanssa hyppäämme junaan ja suuntaamme matkamme Helsinkiin! Menemme sinne tapaamaan vauvakamuja ympäri Suomen. Joten todellakin tämän mamman pitäisi olla nyt jo untenmailla eikä päivittämässä blogiaan.. Vaatteet on pakattu, kissoille ruuat katsottu valmiiksi, on vaippoja laukussa mulla monta... Hiuksienlaitot on suunniteltu, tuplarattaat pakattu autoon valmiiksi, lista tehty huomisista aamutouhuista varsin tarkasti. Vielä täytyisi keksiä eväspuolta, otanko keittoa rasiaan mukaan (lämmitys ei varmaan onnistu junassa?), vai mennäänkö omenoilla, rusinoilla, jogurtti, pulloon mehua ja vettä, ja kannattaako mun keittää termariin kahvia kun kahden pienen kanssa en varmasti pääse liikkumaan invapaikaltani minnekään? (Keitän, vaikken ehkä kerkeä niitä kahveja juomaan! Eli en keitä! :D ) Niina Nallen syntymäpäivä - kirja täytyy ottaa mukaan, samoin piirrustusvälineet ja parit vauvalelut. Rattaisiin äitiyspakkauksen makuupussi ja villapeitto. Junalippu löytyy kännykästä. 

Arveluttaa se, kerkeämmekö ajoissa perille Lahteen ja se löydänkö helposti autolleni paikan ja saan sen maksetuksi. Saanko lapset helposti rattaisiin ja tarvitsemani tavarat mahtumaan mukaan? Kerkeämmekö junan kyytiin. Katsotaanko meitä pahalla silmällä kun olen varannut meidän porukalle (äiti sekä 1v7kk ja 5kk ikäiset pienet) invapaikan, että rattaat mahtuvat siihen mun lähelle ja Aatos voi nukkua siinä (jos nyt toivottavasti jossain vaiheessa nukkuu?) Ja löydämmekö me oikeaan paikkaan perillä Helsingissä? (Kampin yläkerta!) 

Siinähän sitä on touhua! Toivottavasti saan jännitykseltäni edes nukutuksi. Kuulumisiin!

tiistai 15. tammikuuta 2013

Kääntymisiä ja käsitöitä ♥

Viikko pyörähti käyntiin... Maanantaina kävimme perhekerhossa, jossa otettiin pikkuisista sisaruskuvat. Muuten meni hyvin, mitä nyt Mimosa tönäisi Aatoksen naamalleen ja kuvausta jatkettiin sitten ryhmäkuvan jälkeen. Saas nähdä, millainen oli lopputulos?!! Aatos kääntyi eilen ensimmäisen kerran itse  selältä vatsalleen (5kk, 6pvää). Vähän jäi käsi jumiin vartalon alle, mutta mä sen sieltä pois autoin. Hienoa! :) Satuin vielä samaan aikaan lukemaan Kirsi Kunnaksen "Tapahtui Tiitiäisen maassa" - kirjasta Tiitiäisen tuutulaulua:

Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.

Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!

Taisi toimia varsinaisena taikaloitsuna tuo! :)

Viikonlopun kirpparikierroksella varasin myös oman pöydän pariksi viikoksi, kuun lopulla alkaa. :) Pikkuisen on jo tavaraa hinnoiteltu. Kissoille on tilattu rokotusaika ensi viikolle ja Mimosan yksivuotiskuvat on tilattu! (Jee!) Aatoksen vauvakirja (Paras tarina minusta) saapui eilen postin mukana ja mitähän vielä? Kyllähän nää asiat rullailee omalla painollaan eteenpäin. 

Sit mä ajattelin että tarvitsen pientä motivointia, että saan viimeiset pistot tehtyä viimein tuosta nalletaulusta, joka on ollut tekeillä jo vuosia... Hävettää oikein! Mutta mitä mä sitten tilasin? No tietenkin lisää ristipistotöitä! :D Mä niin tykkään näistä kaitaliinoista... Oikeastaan olisin halunnut jonkun sellaisen kaitaliinan tekeille jossa olisi jotain lumiukkoja, tai muuta talveen liittyvää aihetta. (Kun tonttuliinoja ei paljon joulun jälkeen enää viitsi pitää esillä!) Mutta kun ei löytynyt niin tilasin kivan sinitiaisliinan. Tuossa meidän tapetissakin on sinitiaisia, niin sopii hyvin sisustukseen!

Kuva Ateljè Margaretha

Ja tämä toinen on vaan niin ihana!
 Kyllä jo niin oon innoissani, että pääsen aloittamaan näitä liinoja! :) 

Kuva Ateljè Margaretha

Ja ennen kuin haaveilen näistä liinoista, ja edes sen nalletaulun teosta, TEEN ne villasukat isälleni valmiiksi. Toista sukkaa aloittelin tänään! Ei niissä onneksi mikään kovin kaksinen homma ole. ;)

*     *     *

Kirjoitetaan vielä ylös, että viime viikolla Aatoksen neuvolassa sain ihanan puhelun! ♥ Katsoin että äiti soittaa.. Samalla mietin, että varmaan iskä siellä jotakin äidin puhelimesta soittelee kun eihän se äiti oo mulle tai kenellekään muullekaan soitellut kuukausiin.. Mutta kun vastasin, niin äitihän se siellä oli! ♥ Olivat iskän kanssa tekemässä nielu- ja äänihuuliharjoitteita ja kun trakarin kuffista oli ilmat otettu pois ja  muutenkin röörit auki, niin äiti pystyi puhumaan kun iskä piti äidin trakarin edessä sormeaan. ♥ Kylläpä oli iloinen aamupäivä se! Harvoin, siis todella harvoin, yksi puhelu tekee niin iloiseksi ja onnelliseksi. Iskän ja äidin tekemät harjoitukset ovat tuottaneet tulosta! ♥ 

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Tavoitemekot.


Käytiin tänään pitkästä aikaa kirpparilla ja siellä tuli vastaan tämä mekko. Kokonaiset kolme euroa oli hintana. Koetin sitä ja kyllähän se sellainen ihana makkarankuori oli, mutta hyvin siis meni päälle. :) Kokoa S. Kun pikkuhiljaa alan liikkumaan jossain vaiheessa, niin tavoitteena on saada näyttämään tämä mekko kauniilta päälläni! ;) Saada siis ne ylimääräiset makkarat asun alta pois pyörimästä! 

On mulla toinenkin mekko odottamassa pienentymistäni. Tosin tämän mä olen itseni päälle venyttänyt jo isänpäivänä kun kävimme ulkona syömässä. Oli hieman napakka, mutta olen varma että joskus vielä oikein miellyttävä päällä! :)


Sitten haluan laittaa tänne tämän Martta-mummoni mekon, josta pidän todella paljon. On ollut päälläni Aatoksen ja Mimosan ristiäisissäkin. Tämä mahtuu päälle hyvin. Tuo turkoosi väri on niin kaunis ja nuo kuviot ihastuttavat kerta kerran jälkeen! Kuva tosin ei anna mekolle oikeutta, mutta uskokaa, se on i h a n a!


Laitanpa tänne vielä yhden koltun jonka mummoltani olen saanut. Tämä ei ole ollut vielä kertaakaan päällä ja en nyt ole ihan satavarma onko tämä edes mun värinikään, mut kyllä mä silti aion tämän joskus päälleni jonnekin kesämenoon laittaa. Kunhan siis on sopiva! :) 


perjantai 11. tammikuuta 2013

Pienet varpaat ♥

Jokaisen vauvan varpaista pitäisi ottaa kuva.

Noi äsköiset oli mun. 
Mä kävin vasta kylvyssä ja sitten me laitettiin öljyä ja se hierominen tuntui ihanalta.


Siinä on mun pottuvarvas!


Mä osaan laittaa jalat näin ristiin hienosti.


Ja sit kaikkien pitäis tehdä varvasjumppaa. Mulla venyy näin hyvin!


♥ Äiti sanoi, että ne on söpöt pienet pompulat nuo pienet varpaat.


Mun varpaita on kuulema ihana nuuskutella... Vaikka ne olis miten tuhnuiset tahansa.
Mut äiti sanoi, et isin hikisiä varpaita se ei nuuskuttelis. 
Mikähän ero siinäkin sit on et mun varpaita voi nuuskia ja isin ei?


Pusujakin näille kuulema voi antaa vaikka miten monta! ♥

Ja tää pyyhekin on kiva. 
Äiti kertoi, et se ihastu näihin väreihin, ja halus ehdottomasti ostaa tän kylpypyyhkeen mulle.
Mustakin nää sopii pojalle oikein hyvin. :)

Täältä mä vähän kurkkaan. Montahan kuvaa äiti jo otti?

♥ Otti mitä otti.. Mä mietin jo ihan muita juttuja. ♥
  

torstai 10. tammikuuta 2013

New Blog Love - tunnustus

Kiitos tunnustuksesta ♥ Nanna Hahmakettu blogista
Minä jaan tämä tunnustuksen seuraaville blogeille ♥


Tässä tunnustuksen pelisäännöt:

- Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi tunnustuksen sinulle
- Valitse 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille
jättämällä kommentti heidän blogiinsa
- Toivo, että ihmiset joille jätit tunnustuksen antavat sen eteenpäin.

Kahdeksan faktan haaste!


Mulla on ollut pari haastetta odottamassa, että kerkeä tarttua niihin käsiksi.
Aloitetaan tästä ensiksi saadusta! :) Eli kiitos Vipsukka haasteesta!

Haastan tällä kertaa seuraavat onnekkaat anette_h, Laura ja Nanna! :) 

1. Kiitä haasteen antajaa.
2. Jaa haaste 8:lle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille 8:lle haasteesta.
4. Kerro 8 satunnaista asiaa itsestäsi. 

*****


1. 
Pidän väreistä.
 Seuraavaksi meille varmaan muuttaa tämä 
Vallilan "Kullanmurunen"-sivuverho x 2. (kuva HobbyHall)

2. 
Pidän itsessäni siitä, että olen oppinut elämään tässä hetkessä. 
Siitä myös huomaa, että on onnellinen. Juuri nyt, kaikki on tässä, kaikki on hyvin.


3.
Siperiankissani ovat minulle tärkeitä ja rakkaita, 
vaikkakin välillä revin hiuksia päästäni niiden kanssa. ;)


4.
Pelit ovat kivoja. Niitä pitäisi ehdottomasti pelata enemmän. 
Tämän Mikadon ostin Tsekistä 2010 joulukuussa. Olimme siellä 
ystäväni Susanna kanssa viikonlopun vietossa... 

5.
Viidessä kuukaudessa kahdestakymmenestä raskauskilosta on jäljellä 4,4. Imetys on tehokasta, sillä liikkumaan mä en ole vielä kunnolla "kerennyt" (jyynou, selityksiähän riittää!) ja syödä on pitänyt hyvin että se maito olis sitä "rasvaista ja hyvää". ;) Tavoitepainooni on 6,4kg. Sen verran painoin (56kg) kun aloin odottaa Mimosaa.


6.
Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe tutkii-sarja on ihana.
Sen kautta olen päässyt hieman kurkistamaan afrikkalaiseen menoon.
Afrikkaan liittyen, tänään kuulin jotakin Tansaniasta...
Olemmeko me siellä joskus? Aika näyttää!

7.
Kotona ollessani olen alkanut kiinnittää päivä päivältä enemmän huomiotani kulutukseen ja kierrättämiseen sekä elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden kotimaisuuteen. Luomua, lähiruokaa, vähemmän lisäaineita, enemmän "kunnon" ruokaa, siis vähemmän käsiteltyjä elintarvikkeita. Toki uuttakin tarvitaan ja tulee ostettua, mutta kertakäyttöisyys on varmasti vähenemässä... Ajattele, ennen kuin ostat! :)

8.
Tätä haastetta pohjustaakseni kävin lukemassa joskus 4 vuotta tekemäni 25 kohdan faktapaketin facebookistani. Olin silloin ajatellut seuraavaksi lähteä Pariisiin, jossa on nyt käyty kahdesti. Toivoin myös, että saisin lisää lapsia. Niitäkin on kaksi siunaantunut lisää. Tämä vahvistaa uskoani siitä, että unelmiaan kannattaa kirjoittaa ylös. Minulla on muutama ihana työvihko tai unelmavihko (miten nyt vaan) jota päivitän tarpeen tullen päivittäin - kerran kuukaudessa. Mutta aina se kulkee mukana arjessani. Suosittelen muillekin kirjaamaan haaveita ylös. Sieltä ne pikku hiljalleen toteutuvat. ♥

maanantai 7. tammikuuta 2013

Paluu arkeen...

Arki läsähti tänään melkein vasten kasvoja. 
Pläts!

Meidän perheen joulunajan ja vuodenvaihteen yli loppiaiseen kestäneet "kuherrusviikot", jolloin molemmat aikuiset olivat kotona "lepäilemässä", on nyt vietetty. Aika nopeasti sitä siihenkin rytmiin taas oppi. Ja tosiaan loppu loma tuli makoiltua patjoilla, sängyssä ja sohvilla (vaikkakin kipeänä) jota harvemmin malttaa muuten tehdä. Olihan sitä asunto aika kaaoksessa lopulta, mutta onneksi sentään edes joku järjestys taiottiin lauantaina ja sunnuntaina takaisin. Sunnuntaina käytiin päiväsaunassa ja poltettiin joulukuusi takassa, vain pieni ranka lähti pihalle myöhemmin katkaistavaksi. Tontut tuli keräiltyä seiniltä ja suurin osa muistakin, mutta vielä meillä kyntteliköt on ikkunoissa ja jouluverhot sekä muutakin punaista... Pikkuhiljaa nekin saan pakattua seuraavaa joulua varten!

Mulla on aika monta projektia päässäni pyörimässä. 
* Pyöräyttää oma vaatekaappini läpi.
* Samoin Aatoksen, Mimmin ja Iisan kaapit siistiä ja ottaa pienet vaatteet pois.
* Vauvakirjojen merkkailussa oon päässyt jo aika hyvälle mallille,
Aatoksellekin jo tilattu oma (vihdoin ja viimein! Onneksi Aatoksen jutut on hyvin kirjattuna tähän blogiin!! :) )
* Nää joulusisustusten raivailut.
* Tänään aloitetut villasukat!
* Leivinuunin opettelu
* Kiitollisuusharjoitukset ;)
* Kirppispöytämietinnät, milloin? mistä?
* Tilata valokuvia! (vauvakirjoihin, 1v kuvat!!!, albumiin vai teenkö kuvakirjat jatkossa? kehyksiin JNE!
* Kissoille aika eläinlääkäriin vuotuisille rokotuksille ja tarkastuksille.

Tämä maanantai taputeltiin kuitenkin päätökseen. Perhekerhoon ei tänään menty muita tartuttamaan, parempi ottaa kunnon varoaika, kun näin kurja tauti kyseessä. Perjantaina edessä sitten perhekahvila. Huomenna on Aatoksen 5kk neuvola edessä ja muutakin juttuja tälle viikolle tulossa. 

Eiköhän se tästä taas arki käynnisty...


sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Vuodenvaihde ja 2013 alku


Vaikka uuden vuoden juhlinnat ovat monta päivää sitten vietetyt, ajattelin silti kirjoittaa lyhyen muiston siitä ylös. Iisa oli mennyt jo muutama päivä aikaisemmin serkkulaan ja me menimme perässä maanantaina. Ensin syötiin ihanat salaatit, nakit, perunasalaatit ja itsetehdyt leivät, jonka jälkeen käytiin saunomassa ja pikkutytöt kävivät jopa lumessa juoksentelemassa, alasti tottakai! :D Saunan päälle kuivattiin pikaisesti tukat ja pistettiin vaatteet päälle ja riennettiin kentän laidalle katsomaan "lasten ilotulitusta" jonka Vesileppis meille ja sadoille venäläisturisteilleen tarjosi. Kaunista oli katseltavaa, jälleen kerran! 


Minäkin hypin uuden kamerani kanssa ilotulituksia kuvaamassa. Ihan olin tyytyväinen otokseeni! Entisellä kamerallani ei olisi saanut mitenkään tämän tasoista kuvaa. :)

Lasten ilotulituksen jälkeen taidettiin ottaa palasta ja pistää peli pystyyn. Oltiin kaikki pelissä mukana, sellainen Touhula-lasten peli jossa koko porukka joko voitti tai hävisi. Me voitimme tällä kertaa! Kiva peli. Siitä sitten tyttöjä laittamaan unille ja pienimmät taisivat nukahtaa helpoiten. Pikku Mimmi nukahti Piian nukuttamana keittiön nurkaan, jonne hänelle oli patja laitettu siksi ajaksi, ennen kuin me vanhemmat kävimme nukkumaan. Aatos nukahti matkasänkyyn, kuin kokeneempi matkaaja konsanaan! (Iisa ja Mimmi eivät ole ikinä nukahtaneet/nukkuneet matkasängyssä, vaan reissussa äidin kainalossa, tissi suussa..) Iisa ja Pihka olivat vaikeimmat saada unenmaille.. Mutta yläkertaan hekin viimein simahtivat. Me aikuiset katselimme telkkarista jotakin hömppää ja puolenyön aikaan katsoimme ilotulitusraketit. Minä sisältä ikkunasta ja muut kuistilta. Eivät onneksi lapset heränneet rakettien paukkeeseen. Otettiin vielä Pommacit vuoden 2013 kunniaksi ja herkuteltiin juustoilla, kekseillä ja suklailla. Nami! Hetki seurattiin vielä televisiota kunnes käytiin nukkumaan. 

Kälyni tildailemat ihanat luistimet ♥

Mimosa kauppaleikeissä!

Vuoden ensimmäinen päivä sujui leppoisasti. Syötiin aamupalat ja sen jälkeen puettiin päälle koko porukka ja lähdettiin luistelemaan läheiselle luisteluradalle. Kaikki muut paitsi Mimosa, Janne ja Aatos luistelivat. Aatos veteli hirsiä matkarattaissaan, Mimosa istui sujuvasti pulkan kyydissä kun häntä luistellen vedimme perässämme ja Jannen luistimet eivät vain löytyneet mistään.. Mukavaa oli luistella muutaman vuoden tauon jälkeen. Mä olen luistellut viimeksi uutena vuonna 2010, kun odotin Mimmiä ja olimme Juhon ja Iisan kanssa viettämässä serkkulassa uutta vuotta! :) Tämä oli siis jo vähän perinteistäkin! Luisteluiden jälkeen emäntä ja isäntä tekivät meille herkulliset lihapullat ja spaghettikastikkeet sekä uutta leipää. Ruuan jälkeen jatkoimme matkaan mammalaan kahville ja siitä sitten kotia kohden. 

*     *     *

No, mutta keskiviikko yönä Mimosa alkoi oksentaa ja Juho oli ollut huonovointinen koko päivän töissä. Seuraavana päivänä minäkin jo oksensin ja kuumekin nousi 37,7 asteeseen. Noro-virus kaatoi meidät sänkyyn seuraaviksi päiviksi. Ja samoin oli käynyt veljeni perheelle.. Ja mammallekin me oltiin tuo kamala tauti viety! :( Myöhemmin kuulin että Leppävirralla oli ollut enemmänkin noro-virukselle sairastuneita.. ja taitaa sitä olla muutenkin koko maassa paljon nyt liikkeellä. Pihka ja Iisa olivat ainot joihin virus ei tainnut tällä kertaa tarttua. Hyvä että edes he. Oli kyllä kamala tauti! Onneksi Iisan ei tarvinnut tulla meidän sairastupaamme tartuntaa ottamaan viikonlopuksi vaan sovittiin, että huomenna tyttö tulee äitin kotiin. Me muut makasimme päivät sängyllä/sohvalla/olohuoneessa olevalla patjalla ja nukuimme ja lepäilimme. Oikeastaan vasta tänä iltana on alkanut olla normaalimpi olo. Onni oli myös se, että Aatos taisi selvitä melko helposti, vatsakipua oli selkeästi yhtenä päivänä ja sitten ulosteita on tullut reippaammin. Mutta muuten virkeä poika. Samoin Mimosa. Toivottavasti ei ihan vähään aikaan ole tulossa uudelleen...

lauantai 5. tammikuuta 2013

Aatos pian 5kk

Aatos 4 kk ikäisenä

5 kk neuvolatiedot (3,5k mitat)
paino 7970g (7110g)
pituus 66,6 cm (64,2cm)
päänympärys 44,6 cm (43,5cm)

"Hienosti kasvaa edell. rintamaidolla. Jäntevä poika, varaa jalkoihinsa. 2 hammasta alhaalla on. Harja + ohjeet. Siirrettiin rokotuksia." (Meillä oli vasta jyllännyt noro-virus, niin halusin siirtää tällä kertaa rokotteet kuukauden päähän.)

Pieni mieheni, Aatos on jo saanut ensimmäiset hampaansa alaleukaan! Ensimmäinen nökö ilmestyi äidin ja muidenkin ihmeteltäväksi 16.12.2012. Kymmenen päivän päästä tuli seuraava! :) Mimmillä eka hammas puhkesi 6kk iässä ja Iisalla 8kk iässä. Että ihan ovat lapsoset omanlaisiaan tässäkin suhteessa. Pieni nököhammas tykkääkin maistella äitiä ainakin silloin, jollei ole niin kova nälkä.. Ja välillä silloin, kun tissistä tulee maitoa liian vuolaasti. Auts! Ja sitten jos liikaa pureksii niin tissit menevät piiloon. Mammalassa tämä sai viimeksi aikaan lohduttoman itkun kun äiti tuolla lailla meni tekemään... Miehet! ;)



Aatos on tehnyt muutaman käännöksen sängyllä, hieman epätasaisella alustalla mutta tasaisella matolla hän ei ole vielä kääntynyt. Ihan muutaman päivän aikana on yritystä kuitenkin alkanut olemaan kääntymisen harjoittelussa. Toki viihtyy Aatos edelleen hyvin lelujensa parissa lelukaaren alla. 

Aatos on myös alkanut heiluttamaan lantiotaan. Huimasti sheikkaa välillä ja minä olen ihmetellytkin, mitä kummaa latinoverta pojassani oikein virtaa, kun ei sitä vanhemmissakaan tiettävästi ole??? :D Tyttöjen en muista tämmöistä lantion kievotusta tehneen koskaan! 

Vierastamaankin Aatos on muutaman kerran alkanut. Viimeeksi Panu-setä oli aivan hurrrrrjan pelottava, pariin kertaan Aatos vetäisi itkut sedän nähdessään. Onneksi loppuvierailulla poika oli jo tottunut setään! Myös Martta-mummoa pari päivää sitten Aatos hieman vierasti alkuun, mutta nopeasti alkoi jo hymyilemäänkin hänelle. Ja kummitätin 18-v synttäreilläkin oli hirmuisesti pelottavaa porukkaa! ;) 

Tylsistyessään poikani alkaa kiljumaan. Korkealta ja melko kovaa. Tai no, kovalta se ainakin kirkossa kuulosti kauneimmissa joululauluissa ollessamme!!! :) Aatos ei niinkään itkeskele tyytymättömyyttään, kiljahtelee vain ja pitää tyytymätöntä ääntelyä! 

Nälkäisenä hän pitää ähkettä, usein taitaakin mennä jonkin aikaa, että herään Aatoksen nälkään.


Aatos on ensimmäinen vauvani jolta on lähtenyt vauvatukka pois. Tai ei nyt ihan kokonaan, sillä hänellä on hieno takaraivotukka sekä korvan takana "vähäsen" mutta kyllä se uusikin hius on alkanut jo hieman kasvamaan, vaaleana edelleen. Karstaa on ollut pikkuisen, hieman sitä on rapsuteltu pois.


Rintaruokinnalla mennään edelleen.. Hyvin on sillä poika pyöristynyt. ;) Tarkoituksena jatkaa sinne kuuteen kuukauteen asti, mikäli ei nyt mitään ihmeellistä tapahdu. Selvisimmehän mukavasti noroviruksenkin kynsistä jossa allekirjoittanut oksenteli kolmeen kertaan ja muutenkin voi huonosti. Aatoksella oli yhtenä päivänä selkeästi vatsakipua johon sai supon. Muuten pikku mies on tehnyt hieman useammat kakat kuin aikaisemmin... Toivottavasti poika selvisi näin helpolla tästä!

Vaatekoko on nyt 68, joitakin 62 kokoisia on vielä käytössä, mutta eiköhän nekin jo pian siirry pois uusien vaatteiden tieltä! Ihania vaatteita onkin taas tullut hankittua... Kun vaan jaksaisi pistää osan pieniksi jääneistä myyntiin.. Sen nyt mitä raaskii laittaa, osahan toki jää säästöön! :)

Vaippakoossa menee vielä sama Muumi 3. Joskus on ollut kokoa suurempikin käytössä (Mimosalta),  silloin on usein kuitenkin vaatteet kastuneet, joten pienemmillä vielä mennään.




Joulun aikaan oli kovia pakkasia, ja meidän sisämittari näytti että olisi ollut -16 astetta pakkasta. Lähdimme kuitenkin puoleksi tunniksi pihalle. Aatoksella oli vaatetta kovasti päällä ja vaunujen edessä fleesepeitto kaksinkerroin, siitä huolimatta pojan posket alkoivat punottaa. :( Paleltuivat siis ilmeisesti. Kylläpä harmitti!



Pieni miehemme osallistuu myös päivä päivältä enemmän perheemme asioihin omalla kielellään. Hihkuu ja höpisee! Tosin tarkkailijan roolissa Aatos myös viihtyy aika paljon. Eikä päiväunetkaan enää niin kiinnoistaisi, kun on niin paljon seurattavaa, mitä kotona tapahtuu! Parit unet nyt kuitenkin nukkuu sentään. Ja yöllä hyvin, joku yö jopa 7,5h putkeen joskus sitten taas pari kolme syöntikertaa maistuu. :)