maanantai 25. marraskuuta 2013

Aavistus joulusta..

Pieni kuusi löysi tiensä lasipurkkiin piirongin päälle.

Joulumieli on vielä hieman kadoksissa tällä suunnalla... Mutta uskoisin sen saapuvan joku päivä. Ehkä sen tuloa hidastaa äidin kuolema. Joulumuistot liittyvät tiiviisti perheeseen ja toki mielessä on aina se edellinen joulu. Viime jouluna äiti oli viimeistä kertaa mukana viettämässä joulua, valmistamassa sitä kanssamme. Teimme yhdessä kranssin oveen. Erään kerran äiti yllätti meidät täysin ja tapasimme kotoa isän pihalta lumia luomasta ja äiti istui pyörätuolissa pöydän äärellä ja leipoi joulutorttuja. ♥ Radiopuhelin vierellä, jos olisi tarvinnut iskän apua. Vietimme myös pikkujoulut täällä meillä joululauluja laulellen, joulupuuroa syöden, kahvitellen, pipareita maistellen. Rakkaita muistoja jokainen. Joulun alla kävimme veljeni ja äitini kanssa vielä ostoksilla pyörätuolin ja imulaitteen kanssa. Jouluaamuna pestiin äiti veljen vaimoni kanssa puhtaaksi. Äiti oli vielä niin hyvinvoiva, jaksoi niin kivasti koko joulunajan. 

Nyt tuntuu, että joulussa on niin paljon tyhjää. Siitä puuttuu niin iso osa elämääni, äitini. Vielä tuntuu, että on hieman vaikea päästä joulunlaitto-fiilikseen. Ikään kuin joku joulussa itsessään olisi muuttunut? Eihän nyt sentään, mutta tyhjältä tuntuu silti. Mitenhän sitä joulua tänä vuonna edes vietellään?


No, sen verran potkin itseäni viikonlopun aikana, että kävin läpi joulukoristeita jotka olin hamstrannut kirpputorilta. Ostin muutama viikko sitten tämän laatikollisen joulukuusen koristeita kahdella eurolla. Yleensä en tämmöisiä sekalaisia nyssäköitä suostu edes vilkaisemaan, mutta tässä oli muutama sellainen koriste, joihin iskin silmäni. Nyt koristeet on laitettu pienempiin pussukoihin ja aioin viedä ne takaisin kirpparille myyntiin... Mitäpä noita säilyttelemään millä ei muuten käyttöä ole.

Nämä linnut sytyttivät minut ensisijaisesti! :)

Mutta löytyi sieltä muutama söpönen tonttukin, sekä olkikoriste ja lintu joka ei tullut kuvaan sekä noin 15 kpl vanhoja metallisia kuusenkynttilänpidikkeitä. Mä näen jo tulevaisuudessa sen meidän haaveiden talon, siinä on lasiveranta, jonne laitan sitten jouluksi kuusen ja kuuseen virittelen nuo kuusenkynttilänipsut kynttilöiden kanssa... :)

Ja eilen sain päähäni, että haluan lasipurkkiin pienen kuusen. Kyöpelinvuoren retkeltä palatessamme ajoimme sitten omalle tontille, josta rouva kävi nyhtämässä pienen kuusen irti juurineen päivineen... Kyllä oli maanomistajalta lupa hallussa, kun omiaan tuli revittyä... ;)

2 kommenttia:

  1. Kyllä se joulutunnelma sieltä tulee, vaikkakin varmasti erilaisena kuin ennen <3. Meilläkin mummu kuoli jouluaattona jokunen vuosi sitten ja kesti pitkään, että jouluun sai taas assosioitua saman iloisen fiiliksen kuin ennen.

    VastaaPoista
  2. Aika hiljaiseksi vetää tuo mummosi kuolinpäivä... ♥ Huh!
    Täällä onneksi joulumieli alkoi heti nousta, kun vaihdoin valkoisen liinan pöydälle... Ja haettiin muutama joulukukka kaupasta. :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥ luen sen kuitenkin ennen julkaisemista :)