Meandi-kutsuja odotellessa! :)

Kevään 2014 Meandi kausi on nyt alkanut ja katselinpa jo vähän valmiiksi mitä voisi kutsuilta laittaa tilaukseen. :) Tuo kisupipo on ehdoton, saattaa kotiutua jopa äidille että tyttärelle samanlaiset hatut! :D Ja Mimosan suosikki on ollut tipuhousut, jotka ovat jo siirtyneet Aatokselle, joten uskoisin, että noista kisupöksyistä tulee myös jatkossa lempparihousut Mimmille! Itselleni haluan tuon ihanan aaltohameen, se on niin kaunis ja pirteä! Muuta en nyt näin pelkkien kuvien perusteella osannut katsoa.. Myöskään poikien vaatteita en oikein osaa vielä katsoa sillä silmällä, pitää nähdä livenä! Mut noi klainarijutut vaikuttivat aika hauskoilta, pipo ainakin kotiutuu! :) 

Mutta kunhan pääsee hypistelemään (sunnuntaina) näitä livenä, niin katsotaan sitten onko ääni jo toinen kellossa.. :D Eli Heini, olen siis tulossa kutsuillesi! ;)

Unelmia ;) toteutettavaksi!

Kuva Pinterest

Kävin tänään pikaisesti pinterestissä, siellä olisi niin paljon ihania ideoita toteutettavaksi... :)

Mulla on alaselkäjumia ollut eilisestä lähtien. Viikonloppuna, jos vain pystyn, alan vahvistamaan lihaksiani! Ihan pakko! Oon niin rapakunnossa, ettei tosikaan! :O Mutta sieltähän sitä on hyvä alkaa kuntoa nostamaan! :) Huippukuntoon siis kesäksi! ;)

Ruokatilan uusi hylly :)

Meidän ruokatilaan nakuteltiin viimein toivomani hyllylauta. Se on ollut ostettuna jo muutaman viikon, mutta sain "maalausinnon" vasta maanantaina. :) Ikeasta hommattiin jo aiemmin pari kannatinta ja sinne ylös Juho eilen sen sitten ruuvasi kiinni! :) Tykkään! Mä laittelin sinne jotakin emaliastiaa ym. mitä meiltä löytyi, mutta pihalta olisi tulossa vielä muutama kippo hyllylle lisää. :) Aika paljon hyllylle jo tulikin tavaraa, mutta mistä johtuu, että mä en huomaa ollenkaan minne olisi keittiössä tullut lisää tilaa??? Hmm.. :D

Ruokatilaan laitoin myös "uudet" verhot. Nämä on Raatilta meille kulkeutuneet, osin risaisetkin verhot, mutta kauniistippa ne sopi juuri tuohon, juuri näin tammikuuksi! :) Huomaan olevani aika "huoleton" verhojeni suhteen. Tämäkin verho on vaan viskattu tangon päälle, toinen keittiön verho on kiinnitetty neuloilla, olkkarin verhot on harsittu yhteen, toisessa sivussa roikkuu entinen pussilakana ja toisessa reunassa on aavistuksen liian lyhyet verhot... meininki on kuin Huvikummussa konsanaan... Näillä mennään! 

Kun nyt vihdoin sain maalattua tuon hyllylevyn, iski myös maalaamisen tarve muualle. Aloitin jo puusohvan pohjamaalausta, jatkan aina kun saan pikkuiset päiväunille, eiköhän se joskus tule valmiiksi asti? :) Sit tuo olohuoneen tumma seinä kaipaisi valkoista, ja eteistilat ja keittiön seinäkin tekisi mieli maalata. Värinä mielessä pyörii harmaa, mutta täytyy mietiskellä ja pohtia vielä Juhonkin kanssa asiaa.. Mutta joka tapauksessa, maalaaminen on niin kivaa!!! :D (Juho jopa joskus ehdotti siitä mulle toista ammattia... :P Rajansa kaikella sentään!)

Rento viikonloppu ja uusi ruokapöytä

Aika rela viikonloppu. Tekee hyvää! :) Mimosan kertaoksennuksesta tiistaina ei näytä tulleen meille muille mitään, onneksi! Mulle on kuitenkin iskenyt ihan tavallinen flunssa, nenä on ihan tukossa ja en juuri mitään haista. Mimosallakin on kova yskä, mutta onneksi talttumaan päin jo! 

Mä aloitin tällä viikolla tekemään pienen pientä nuttua kaverin maaliskuun alussa syntyvälle vauvalle. Olenkin nyt oikein ahkeroinut (lue innostunut!) sen kanssa ja se on hyvällä mallillaan! Nuttu neulotaan pyöröpuikoilla, joita yleensä en tykkää käyttää, mutta nyt niillä neulominen on sujunut varsin mukavasti. Työnjälkikin ilahduttaa kovasti omaa silmää! :D Ehkäpä se jo ensi viikoksi valmistuu?

Perjantaina päästiin eroon entisestä ruokailuryhmästämme. Lapset näyttivät vielä parastaan ja kieppuivat päivällä pöydän päällä ja alkoivat heilutella lamppuakin... Olen niin tyytyväinen kun pääsimme tuosta isosta "rohjosta" eroon! :D Se oli vähän turhan iso tuohon nykyiseen ruokatilaamme. 

Mutta tämä pöytä löysi niin paikkansa tästä ruokatilasta! Oon ihan lovena! :) Meidän viiden hengen perhe mahtuu oikein hyvin tuohon pyöreän pöydän ympärille ja jos enemmän porukkaa tulee, niin jatkopalalla saa pöytätilaa vielä lisää. Silloin tuo puusohvakin pääsee käyttöön! Toki sisustus on vielä ihan vaiheessa. Pyöreän pöydän tultua, on tuo valaisin "hieman" väärässä kohdassa... ja väärän mallinenkin... Verhot on laittamatta, matto menee vaihtoon, sisustustyynyt laittamatta paikoilleen, pöytäliina pitäisi silittää, punainen pinnatuoli korjata kuntoon jne... Nuo kaksi valkoista pinnatuolia tuli mummolasta meille "lainaan". Mutta tässä nyt vähän fiilistelyä missä mennään! :)

Tämmöisen maton löysin Anttilan kuvastosta pöydän alle. Kunhan tulee viikko 6 niin laitetaan tilaukseen!

Mutta nyt jatketaan hetki nuttua tehden! :)

Enkeleitä ikkunassa

Eilen istuimme välipalaa syömässä ja yhtäkkiä Mimosa osoitti keittiön ikkunaa, näytti sormellaan ja sanoi: "Enkeleitä tossa kattoo, Anja-mummo ja Tuomas"

Vai Tuomoko? kysyin.

"Joo, Tuomo ja mä en tiedä kuka tossa kattoo." Vastasi Mimosa.

♥

Meidän keittiön ikkunasta näkyi siis enkeleitä, joita minä en nähnyt. Saatoin vain kuvitella. Illalla vielä, kun tulimme papalta kotiin, vilkutti Mimosa taivaalle ja sanoi : "hei, hei Anja-mummo, minä menen nyt omaan kotiin nukkumaan."

Voihan mun pieni rakkaus. ♥

Kotitouhuja..

Täällä ollaan vietelty kotipäiviä lasten kanssa. Toissayönä Mimosa otti ja oksensi kertaalleen ja se näytti sitten olleen siinä. Seuraavana aamuna maistui jo aamupala ja leikit, kuin ei mitään yöllä olisi tapahtunutkaan. Itsehän hetkeksi lähes lamaannuin ja saatoin jopa todeta ettei itku ole kaukana. En millään jaksaisi taas kerran koko perheen kaatavaa oksennustautirupeamaa... Mutta kuten todettu, kellään muulla ei ole vielä ollut mitään.. No, jätämme kuitenkin perjantain perhekerhon väliin, jos kuitenkin tartuttaisimme tautia.

Aatoksella on tapana ottaa rennosti ja käydä välillä köllöttelemään hetkeksi ihan itsekseen. ♥

Mimosa on kehitellyt itselleen tuon vasemmassa yläkulmassa olevan virneen jos pyydän häntä hymyilemään. :D Hassukka! Tuon ihanan veturiyökkärin löysin joskus kirpparilta, se on Tuttan valmistama.

Eilinen vietettiin sisällä leikkien, lukien, pyykkiä pesten ja Mimosa jopa toivoi että leivotaan kakkua. Ja sepä sitten päiväunien jälkeen tehtiin, eli vadelmapiirakka pyöräytettiin kolmestaan. Äsken syötiin viimeiset palat ja voi taas todeta, että hyvää oli! :) Tänään käytiin pihallakin. Minä vedin lapset pulkassa leikkipuistoon ja siellä sitten touhuttiin. Aika napakkaa pakkasta pitelee, ehkä -17 astetta, mutta villasukat ja villapuvut pitivät pikkuiset lämpiminä.

Ensimmäisessä kuvassa vilkkuvat jouluiset tyynyliinat ovat saatu nyt korjattua viimein pois, samoin keittiötilassa olleet tonttuverhot... Laitoin tänään myös meidän keittiön ruokapöydän tuoleineen myyntiin. Saimme koottua myös ostamamme pyöreän ruokapöydän toissa päivänä joten nyt on vähän liikaa pöytiä talossa! ;) Uhkailustani huolimatta, kokosimme ruokapöydän lasten hyöriessä vieressä, mutta tällä kertaa pidimme huolen, ettei yhtään ylimääräistä työkalua ollut pikku käsien tavoittamissa. :) 

Tiistain pöhinät

Hmm.. Monellakohan vielä on tonttuverhot ikkunassa...? Tai tonttupöytäliinat käytössä, jouluisista tyynynpäällisistä nyt puhumattakaan? Kynttelikkökin vielä kivasti loimuaa ikkunalla.. Joulukukkakin aloittanut vasta kukkimisensa.. Aina Välillä tuntuu siltä, ettei mitään saa aikaiseksi vaikka miten on puuhailevinaan koko ajan jotakin. Nytkin olisi huonekaluja koottavana (keittiöön pöytä ja Mimmille tuoli), sohvan päällysetkin pitäisi vaihtaa.. Sitten meillä on tavallaan yksi sohvakin ylimääräisenä, mutta kun... Mä en raaskisi luopua tuosta puusohvasta enkä ilmeisesti tuosta kolmen istuttavasta sohvastakaan... Eiköhän ne jotenkin järjesty! Sitten Iisan huone kaipaisi loppusilauksen. Kivoja juttuja, mutta tarvisivat sellaista keskittymisrauhaa.

Pakastin saatiin sentään näiden pakkasten aikana sulatetuksi. :) Vielä kun saisi haettua pakastelaatikot takaisin sisälle tuolta kuistilta.. Ehkä mä vielä nuo tonttuverhotkin nappaan tänään pois. Juho lämmitti oikein toen teolla tuota meidän leivinuunia eilen illalla... :D vieläkin hohkaa kuumuuttaan meikäläisen selkärankaa kohden! Niin ja aamupäivällä tilasin Aatokselle 1v6kk neuvola-ajan helmikuun alkuun.. :)

Uusimmassa Avotakassa oli kiva idea! Meillä on tumma petsilakalla käsitelty piironki, joka on vähän liian tumma mun tämänhetkiseen makuun.. Senhän voisi vielä joku päivä hioa ja maalata vaaleaksi, ei nyt ehkä vaaleanpunaiseksi, mutta miksei vaikka valkoiseksi! Laitetaan nyt tänne blogiin muistiin tämäkin asia, ettei unohdu! ;)

Puista tipahtelee pikkuhiljaa pieniä lumihiutaleita ja isompiakin lumikasoja. Ovat aika kauniita! Eilen kävin pikaisesti kirjastolla palauttamassa kirjan, ja silmäni osuivat "Pikkuveljet eivät ole perhosia" -kirjaan jonka on kirjoittanut Taru Hallikainen. Kirja kertoo kohtukuolemasta, kaksosuudesta, surusta muunmuassa. Aloitin kirjan tänään, erittäin koskettava ja mukaansa tempaava! Jospa siitä vielä vähän ammatillisuuttakin saisi itselleen ammennettua.. 

..Mutta tämän päivän blogiaika loppui siihen kun Mimosa tuli ilmoittamaan, että hänen pissa tuli housuun. Ensimmäistä kertaa unohdin laittaa päikkäreille vaipan ja tietenkään juuri tänään ei ollut "kuiva vaippa", kuten jo muutaman päivänä aiemmin on ollut.. No, pyykkiähän se vaan on! Pikkuveli jatkaa vielä tuhisemista Nasu vieressään... :) Mä lähden touhuilemaan!

Ja millähän korjata uuden sohvapöydän levy? Kyselee hän!

Aloitetaas tällä rentouttavalla valokuvalla. Ihana auringonpaisteinen hetki takapihan lintulaudalla. Nyt valon ja varjojen leikittelyt ovat jo poissa. Tirppojakin kuvassa on, mutta hyvin ovat piiloutuneet viinimarjapuskaan ja lintulaudan sivuille, on niitä talipallossakin... :D Kuva ei oikein anna oikeutta linnuille. Täytyy kohta käydä täyttämässä lauta, kun näyttää jo hyvin tyhjenneen.. 

No sitten tähän kuvaan! Eilen saavuimme Leppävirran reissulta ja aloimme innoissamme koota upouutta sohvapöytäämme. Saatiinkin se mukavasti kolmen lapsen seuratessa vieressä/osallistuessa muuten vain kokoamiseen paletilla lähes valmiiksi... No, minä pyörittelin vielä jalat kiinni ja nostin pöydän jaloilleen. Ai että on hieno, ihastelin! Juho jäi vielä laittamaan laatikkoa kiinni pöydän alle, ja mitä tekee Aatos? Hän päättää avustaa vielä vähän vasarahommissa ja avot! Muutaman napautuksen jälkeenhän uuden sohvapöytämme pöytälevy onkin sitten muutaman kolautuksen rikkaampi... No, suoraan sanottuna, tais olla enkat "kuinka nopeasti elämän jälki näkyy" huonekaluissa... Jos jollain on tosi hyviä ideoita, kuinka tilkitä levyn arvet huomaamattomiksi, niin niitä otetaan ilolla vastaan.. Loput huonekalut taidamme koota ihan vain aikuisten kesken. Tuo kuva tavallaan kourii joka kerta sen nähdessään sieluani, mutta toisaalta myös naurattaa! Mutta jospa tästä jollekin sitten oppia, ettei kannata jättää työkaluja innostuneiden pikkuapurien käsien lähelle...

Edellisellä viikkolla tapahtui myös toinen pikku "Strömssi". Juho oli lasten kanssa keskiviikkona kotona, sillä aikaa kun itse olin kutomolla harrastelemassa. Jossain välissä sain puhelimeeni kuvaviestin, ja samantien otin puhelun kotiin. Mimosa oli löytänyt itseltään takun tukasta. Sitten hän oli löytänyt pikkusakset. Eihän siihen mitään muuta sitten tarvittukkaan kuin vähän mielikuvitusta! Tyttö ilmoitti isälleen leikanneensa vähän tukkaa. Juho kysyi sitten että "ai mitä"? Ja tähän Mimmi: "Leikkasin takun!" No niin, nyt on sitten tukka yhtä "takkua" lyhyempi! -_-  ;)

Tässä vielä kuplasukat, jotka valmistuivat viikonlopuksi. Tykkään kovasti! :)

Vesileppistä ja viikonlopun viettoa! :)

Näin hienon potkurin kyytiin serkukset pääsivät Vesileppiksessä! :)

Meillä oli kiva viikonloppu Leppävirralla. Siis sen jälkeen kun päästiin vihdoin liikkeelle; lähteminen on monasti yhtä tuskaa suoraan sanottuna. Emännän on imuroitava vielä koko huusholli, että voi taas huomenna eli tänään palata samaiseen mutta siistittyyn tupaan takaisin... ;) Uuh! Pakkaamiset sujuivat jo suht rutiinilla, mitä nyt allekirjoittanut unohti oman uimapukunsa kotiin... Mitäs sitä Vesileppiksessä sillä tekisikään...? Onneksi veljen vaimolla oli ylimääräinen uikkari, jota sain lainata. Mutta muuten reissu sujui hyvin, kissoillekin löytyi hyvät hoitajat, eli kummipoikani perheineen! :)





Lauantaina piipahdettiin pikareissulla Kuopion Ikeassa. Ajattelimme jättää tytöt jo matkalla Leppävirralle veljeni perheen luokse serkkutyttöjen kanssa leikkimään. Aatoksen luulimme ehkä vierastavan tai ainakin nyt ujostavan ja suunnitelmissa oli jatkaa matkaa hänen kanssaan, mutta kun perille päästiin, säntäsi pikkumies samantien siskojen kanssa kohti yläkertaa katsomaan gerbiilejä ja me hävisimme hiljaisesti Juhon kanssa jatkamaan matkaamme kahdestaan! :D Harvinaista herkkua olla kahden missään! Kai se on vaan jo uskottava, että pikkumies kasvaa kovaa kyytiä ja vaikka vielä tissiläinen onkin, niin silti alkaa hiljalleen olla jo aika iso poika. :)



Ikeaan olimme sopineet treffit mamman kanssa, ja pikaisten hodaritankkausten jälkeen lähdimme kiertämään huonekalunäyttelyä. Matkaan lähti mm. ruokapöytä josta ikeakortilla oli vielä -70e! Tämä olikin tosi kiva ylläri etten sanoisi! ;) Ostimme myös olohuoneeseen sen havittelemani sohvapöydän sekä Mimosalle ruokapöytään oman tuolin. Lisäksi kolmen istuttava Ektorp sohvamme sai uudet valkoiset päälliset, kulmasohvaan olisi ostettu myös, mutta niitä ei ollut toimitusvaikeuksista johtuen koko liikkeessä. No, Tampereellapa niitä näytti olevan varastossa, joten sieltä sitten seuraavaksi niitä kysymään! :) Shoppailujen päätteeksi lähdimme takaisin kohti Leppävirtaa mamma mukanamme. Lapset olivat tietenkin pärjänneet hyvin, jopa pikku-Aatoksemme oli viihtynyt mukavasti.

Illalla nautiskelimme herkuista ja katselimme telkkarista putousta. Tosin, katsoimme sen aikuisten kanssa vielä uudelleen tallennuksesta, kun olimme saaneet lapset unten maille. Mimosahan se ei taas meinannut nukahtaa millään, oli hyvin itsenäistä naista "minä haluan olla yksin", minä en halua nukkua, enkä! jne... Myöhemmin vielä Iisakin osallistui "en saa nukuttua" -leikkiin ja paukkasi yläkerrasta alakertaan. No, lopulta tytöt jäivät ilmapatjalle nukkumaan kahdestaan, Juho nukkui sohvalla ja minä Aatoksen kanssa menimme yläkertaan Pilken sänkyyn nauttimaan unista... Ehkä meitä kaikkia nukutti näin parhaiten? Mulla meinasi vielä illalla laueta alaselkäjumi päälle ja ehdin jo vähän pelätäkin, että viime huhtikuinen "en pysty kävelemään vaan kontaan" -noidannuolikohtaus tulee taas käymään. Mutta onneksi ei! Juho hieroi selkääni Piian tehovoiteella ja sai kivun hieman heltiämään. Lopulta nukkuminen hyvällä patjalla varmasti auttoi vielä siihen lisäksi, sillä aamulla oli tuntui vain jäykältä, ei enää niin "noidannuolimaiselta" tilalta. Mutta on se vieläkin arka, mielelläni en ole nyt nostellut/kannellut oikein mitään. Toivottavasti selkä on muutaman päivän päästä jo ihan kuin ennenkin.







Sunnuntaina kävimme sitten Vesileppiksessä uida polskimassa. Mimosa ja Aatos olivat ensimmäistä kertaa uimahallissa/kylpylässä käymässä ja alun arastelun jälkeen viihtyivät oikein mainiosti. Ongelmia taisi olla vaan saada porukkaa uima-altaista pesulle ja sieltä takaisin kotiin syömään.. ;) Myös mamma ajeli Rantasalmelta meidän kanssa viettämään aikaa ja näkemään lapsenlapsiaan toki! Myöhemmin söimme vielä herkkuruuat ja kahvit päälle ja lähdimme ajelemaan kotia kohti... Matkalla poikettiin vielä Mäkkärissä herkuttelemassa. :) Kiva minireissu oli veljen luona! ♥

Puurojuttuja ja tykkää blogistani fb:ssä! :)

Laiska pakkaspäivä! :)

Lapset kuuluvat liimaavan jotakin tallia olohuoneessa Iisan johdolla.. Hmm..

 Aamupäivä vietettiin perhekahvilassa, allekirjoittanut sai kuplasukat viimein valmiiksi ja päiväruuaksi tarjosin kaurapuuroa lapsille ja toki itselleni myös. Se on laiskan äidin pelastus, se puuro nimittäin. Mimosa söi pienenä reippaasti puuroa, mutta sitten tuli täysstoppi! Sen jälkeen meillä ei ole juuri puuroa syöty, aamupalalla syödään usein leipää ja jogurttia/viiliä tms maitotuotetta. 

Useat varmaan tietävät hetken, kun kotona ei ole "mitään ruokaa" ja silti sitä on jotakin ruuaksi keksittävä. Usein sellaisella hetkellä on ollut pakko turvautua eineksiin, joita on haettu pikaisesti kaupasta. Kuten nyt esimerkiksi spaghettipaistosta tai joskus hampurilaiset ja äiti on saattanut ostaa jopa pitsaa. Nyt tässä taannoin koin kuitenkin ahaa-elämyksen, että voisinhan tarjota myös noina "ei ole mitään ruokaa" -hetkinä puuroa. Ja nyt sitä puuroa on sitten keitelty aina välillä. :) Ja Mimosallekin on alkanut puuro maistumaan marjojen kanssa, ollaan laitettu kyllä ripsaus sokeria ja voisilmäkin. Kylläpä oli kerrankin hyvä ja terveellinen oivallus. Tulee samalla tyhjennettyä pakastimenkin sisältöä. Josta muistuikin mieleen, että sekin olisi tässä joku pakkaspäivä vielä sulateltava... 

Vaikka tänään tuntuu allekirjoittanutta laiskottavan pahemman kerran. Talokin on kuin pyörremyrskyn jälkeen, taas kerran.. Olen kuitenkin jotakin saanut aikaiseksi teidän blogin seuraajien iloksi. Tein nimittäin blogilleni sivut facebookkiin, jonka kautta blogiani voi jatkossa seurata! 

https://www.facebook.com/helliahetkiakarpaloretkia

Sinne vaan klikkaamaan Tykkää! :)

Eipä tässä nyt tänään muuta ihmeempää!

Kierrätyskeskuksen antia ja lintulaudan kuulumiset

Piipahdettiin eilen kierrätyskeskuksessa tuhlaamassa 2,10e.

Mukaan lähti lasten kirjoja, muutama kortti, pakettikortteja ensi jouluksi, pari nokkamukia sekä puinen helistin ja pallokuppi johon ajattelin laittaa ensi vuonna kynttilän palamaan, koska se ei enää ollut käyttökuntoinen. Kirjat oli kyllä ihania! Vaikka osa olikin hyvin luetussa kunnossa. Paikkakunnalla on vastikään auennut uusi päiväkoti ja paljon oli lastenkirjoja joissa oli merkintä "PPH" (perhepäivähoito), Muksula ja jopa "sosiaalilautakunta" sekä Kaislaranta, joka on aikoinaan ollut lastenkoti.

Sanna-kirjat ovat kuin tehty Mimosalle ja Aatokselle. Mimosalla on tumma tukka kuin Sannalla ja pikkuveljellä on vaalea tukka kuten Aatoksella. :D Sanna on Mimosan ikiä, pikkuveli vähän nuorempi kuin Aatos, mutta pikkusadut tuntuivat uppoavan näille, niin tarkasti niitä eilen kuunneltiin!

Tuollaisia pääsiäiskortteja meillä oli lapsuudenkodissa korttilaatikossa jemmassa. Ehkä on edelleen, mutta nyt niitä on myös meillä korttilaatikossa jemmassa. :D Toistan jo itseäni, mutta toistakoon myös historia itseään! ;)

Lintujen ruokintapaikalla vieraili tänään uusi lintu: harmaapäätikka (uros). Etsin anopilta saadun Lintuoppaan ja tein lajitunnistuksen sen avulla helposti. :) Tikka nakutteli hyvän aikaa talipalloa ja sitten jatkoi matkaansa. Tänään on näkynyt myös talitiaisia, sinitiaisia sekä harakoita... :D Pitäisi muistaa hakea talit yöksi jääkaappiin vähän sulamaan tuolta pakkasesta. Tämmöinen ohje oli jossakin talipaketin kyljessä, saisivat pikkulinnut siitä sitten paremmin ruokaa irti nokallaan. Eilen vietiin myös se toinen lintulauta takapihalle, sain siis pestyä ja kuivattua sen.

Kliivian kukka ja pari käsityötä

Kliivia on alkanut kukkimaan yllättäen. Sain joskus ehkä kymmenen vuotta sitten kliivian kummeiltani Tuulalta ja Tuomolta. Se kukki vuosia monta kertaa peräkkäin, mutta sitten se suuttui ja ei ole nyt pariin vuoteen näyttänyt kukan kukkaa. Liekkö mullanvaihto-operaatiossa tapahtunut jotakin tai mistä minä nyt tietäisin, mutta kukkia ei ole näkynyt. Viime kesän kliivia vietti kissatarhassa pihalla. Ehkä siinä oli syy, miksi kukka on "leppynyt" ja alkanut taas näyttää kauneimpiaan. :) Portugalissa käydessäni näin kliivian kukkivan Lissabonin katujen varsilla ihan luonnostaan, varmaan muuallakin se viihtyy pihakukkana.

Bestis ja muut karvaiset ovat päiväunilla kuin pikkuisetkin. Mä nautin kahvista ja pullasta... Hiljaisuudestakin. :)

Viides juhannusruusu-matto valmistui viikonloppuna. Pienet kuvausassistenttini riensivät oitis avustamaan maton ikuistamisessa ;)

Nämä taasen valmistuivat juuri jouluksi kummipojalleni. :) koko 42.

Eilen kävin tunnin verran kutomassa shaaliani ja vihdoin se on valmis osaltani. :) Jätin sen vielä kangaspuihin kiinni, kun en tosiaan sitä osaa siitä irroittaakaan ja pääseepähän seuraava tekemään kiireesti jo omaansa. :) Shaali on tarkoitus vielä karstata, niin senkään vuoksi sillä ei niin kiire ole, koska shaaleja lähetetään isompi erä kerralla karstattavaksi. Kunhan shaali kotiutuu niin otan sitten kuvan näytille. Pituutta shaalille tuli noin 220cm + 30 cm hapsuihin. Lankana oli lenkkimohairlanka, joka on ihanan pehmoista, etenkin karstattuna! Tänään kudonta jatkuu, mitähän sitä seuraavaksi pääsisi tekemään?

Mitä muistuvi mieleen..

Eilen tuli 11 kuukautta äidin kuolemasta. Muistin, että hautajaiskuvat ovat vieläkin laittamatta albumiin. Oikeastaan albumia ei edes vielä ollut hankittukaan. Ei ollut tullut vastaan oikeanlaista, jos nyt olen edes muistanut niitä etsiäkään.. No, mutta nyt on aika pistää hautajaiskuva-asioita eteenpäin.

Juuri nyt on aivan samanlainen ilma, kuin äidin hautajaisissa oli. Yli kymmenen astetta pakkasta ja aurinko paistaa vielä matalalta, niin kuin se nyt aina tammikuussa paistaakin. Tosin äidin hautajaisen aikaan aurinko oli jo korkeammalla, koska elettiin maaliskuun ensimmäisiä päiviä. 

Tänään tilasin äidin hautajaiskuville albumin, jonka saan varmaan viikonloppuna. Pääsee työstämään sitäkin asiaa taas kerran. Muistelemaan muistoja. Niitä surullisia, osin jollain tapaa helpottaviakin.

Hautajaisiin liittyy kauniit muistot. Kimaltavat hiutaleet pakkassäässä auringon kullatessa hankia.. Kauniimmin ei olisi kukaan voinut maisemaa koristella. Äidin maallinen keho laskettiin ikuiseen lepoon siunattuun maahan. Sillä hetkellä se tuntui hyvälle tietää, että hautausmaa on nimenomaan siunattu maa eikä mikä tahansa paikka. 

Toisaalta harmittaa, ettemme järjestäneet hautajaisiin mitään kaunista musiikkia. Mutta toisaalta tiedän, etten olisi varmasti kestänyt sitä. Itse siunaaminen kirkossa oli sen verran koettelemus, että vielä koskettava laulu siihen päälle, niin se olisi ollut jo liikaa. Muistotilaisuudessa näytin tekemäni koosteen äidin elämästä valokuvin. Kuvat puhuivat varmasti paljon enemmän kuin sanat.

Tänään katselimme pikkuisten kanssa Mimosan vauvakuvia hänen toiveestaan. Yhdessä kuvasta olemme sairaalassa ja tuoreet isovanhemmat pitävät vauvaa sylissään. Mimosa on mummon sylissä. Mimosa nimesi kuvasta heti papan ja mamman, mutta mummon kohdalla hän kysyi: "kuka hän on"? Anja-mummohan se siinä sinua pitää sylissään. ♥ Nyt vähintään tuli tunne, että on äidin kuvia tilattava lisää ja laitettava niitä näkyviin kotiimme. Vaikka pikkuisten omat muistot mummosta olisivat unohtuneet, on meidän tehtävä puhua rakkaastamme, että hän eläisi tässä meidän keskellämme, vaikka onkin fyysisesti poissa.

Lintulaudan vierailijat! :)

Aatos ja Mimosa seuraamassa mitä lintulaudalla tapahtuu! :)

Talvi taitaa sitten vihdoin olla alkanut? Ainakin mittarin lämpötila oli pudonnut -10 pakkasasteeseen ja maa saanut valkoisen peitteen. :) Myös lintujen ruokintapaikat löysivät viimein muitakin vierailijoita kuin perinteiset harakka ja varis. Niitä on yritetty hätistää pois talin kimpusta ikkunanpieliä nyrkillä hakkaamalla, ja Aatos taisi ymmärtää, ettei ruokintapaikalla suvaita minkäänlaisia lintuja, kun hän huuteli "vuh, vuh" pikkulinnuille ja sen jälkeen täräytteli kämmenellä ikkunaan... Huokaus ;) Yritä siinä nyt sitten selittää, että nämä pikkulinnut ovat erittäin tervetulleita ruokailemaan! :D Mimosa sentään jo ymmärtää eron! 

Minun vaillinaisilla bongaustaidoilla olin erottavani ainakin varpusen, talitiaiset, sinitiaiset, viherpeipon sekä keltasirkkuparven joka löysi vihdoin meidän lyhteen. Mukavaahan noita on seurata! Tähän asti ruokailemassa ovat käyneet lähinnä harakat ja talitiaiset... Eilen tosin joku tikkakin kävi talia nokkimassa, ennen kuin sai lähdöt allekirjoittaneelta.. :)

Viime viikolla mä otin koko lintulaudan ja pesin sen. Pitkään jatkunut kostea ilma ilman pakkasta, oli saanut koko laudan antimet paakkuuntumaan niin ettei siellä tavara liikkunut minnekään. Annoin liota koko muovisen laudan yön yli vedessä ja sen jälkeen vielä huuhtelin sen kuumalla vedellä ja kuivasin (hiustenkuivaimella...) koska halusin kiireesti laudan paikalleen ja siemeniä/pähkinöitä tarjolle. Toiselle lintulaudalle oli tehtävä sama homma... Kunhan vaan iskisi inspiraatio!

Tänään olisi tarkoitus polttaa kuusi takassa ja laittaa joulujutut odottamaan seuraavaa joulua. Hieman haikeaa! Mutta onneksi tuo talvisempi maisema sentään piristää! :) Tänään kävimme myös pyörähtämässä tontillamme reilun puolen tunnin verran. Merkkasimme muutaman puun, jotka voisi kaataa. Meidän puolen hehtaarin metsässä tuntui lopulta olevan puita vaikka miten paljon... Huhhuh! Ei ihan puolessa tunnissa hommaa hoidettu, etenkään kun kaksi pienimmäistä olivat menossa mukana... :) Taidamme jättää koko homman ammattilaiselle, eli isälleni. Kaatakoot mitkä puut haluaa, sillähän sitä silmää on asialle!

Hyasintit tammikuussa

Hyasintit näyttävät viihtyvän hyvin näillä säillä myös ulkosalla.

Hyasintit kuuluivat tänä jouluna meidän joulukukkiimme, mutta aikansa kaikella. Juho alkoi muuttua niin nuhaisaksi niiden (?) takia että kukkien oli parasta siirtyä kuistille. Koristekaali olikin päässyt jo astetta huonompaa kuntoon, joten se sai siirtyä kompostiin (joka, uskomatonta mutta totta, on käynnistynyt uudelleen tammikuun aikana! Tänäänkin näytti olevan +40 astetta lämmintä mittarissa! No, kompostoimme sitten ilmeisesti tänä talvena läpi vuoden..! Hyvä tietysti niin!).

Päivittelin jo alkuviikosta, että arki on alkanut. Mutta ehei! Oikeasti se alkoi vasta eilen, kun esikoinen lähti mieltä kouluun aamulla ja oli herättävä jo 7:30 herättämään tytärtä ylös. Ehdimme kerrankin ulkoilemaan pihalla ennen ruokailua. Toki pyykinpesukone ja astianpesukonekin oli laitettu pyörimään. Ulkoilu on ihan piristävää, vaikka kurapuvun pukeminen onkin vähintäänkin ärsyttävää koska eletään tammikuuta! :( Minä kaipaan talvea ja lunta. Pulkkailua ja luistelua. Hiihtoa. Pakkasta!

Tänään opettelin "Mun sydämeni tänne jää" laulua lasten päiväuniaikana. Lupasin laulaa jotakin muistotilaisuudessa ja tuo tuntui hyvältä. Toivottavasti laulu sujuu hyvin huomenna.

Joulu jatkuu Nuuttiin asti! :)

Arki alkoi mutta joulu jatkuu!

Kuusikin on suloisesti jo vinossa, mutta tainnut olla joulusta asti, joten eiköhän tuo viimeisenkin viikon pysy pystyssä? :D Moni on facebookissa kertonut korjanneensa jo joulun pois. Mä taas yritän pitää sitä viimeiseen asti ja olin jo vähän harmissani, että loppiaisena pitäisi nyt viimeistään roudata joulutavarat säilöön, kunnes mua muistutettiin Nuutin päivästä joka on vasta ensi viikon maanantaina! Ah, ihana Nuutti! Tämä sama joulun ajasta nauttiminen on ollut yhteistä äitini kanssa. Isä olisi varmasti raivannut joulujutut viimeistään nyt loppiaisena pois, mutta äidin kanssa me ollaan tykätty nautiskella joulujutuista viimeiseen asti! ♥

En ole kerta kaikkiaan vielä halunnut alkaa raivaamaan jouluntaikaa pois. Pihalla on kerrassaan niin synkkää, märkää ja sateista, että sisällä tuikkivat joulukuusen valot edes hieman tuovat lämpöa ja tunnelmaa kotiin. Kuusi ei ole alkanut pudottelemaan neulasiaan, joten siitäkin syystä saa olla sisällä. Toissa päivänä saatiin myös vielä lisävaloa kotiin. Eila-tätini on tehnyt valoryijyjä paperinarusta, ja isäni teki siihen puisen kehikon. Nyt se sitten valaisee kotiamme eteisessä tällä hetkellä.

Kotiimme muutti joulun jälkeen kulmasohva, jonka bongasin paikalliselta fb-kirppikseltä. Sohvaan täytyy ostaa vielä vaaleat päälliset, ovat niin synkät noin sekä lisäksi niissä näkyy kissankarvat ikävästi.. Mutta muuten se on ihana! Toki sohva tarvitsee eteensä sen sohvapöydänkin ja tuo seinä muuttuu jossain vaiheessa valkoiseksi ja... :D Onhan noita suunnitelmia! ;) Pikku hiljaa..

Tänään meille saapuu isäni lastenvahdiksi ja pääsen lukupiireilemään! Joulutarinat ovat vielä jokseenkin vaiheessa, mutta eiköhän niistä nyt joku mielipide ole tullut sadan sivun perustella. Nautiskelen lopputarinat sitten Nuuttiin mennessä! ;) Ehkä nyt joku tarina vielä ennen kuin lapset heräävät!

Paremmat päivät

Jotakin viime vuodesta tekee mieli kuitenkin kirjoittaa, olkoonkin että pitkässä juoksussa tuskin muistan muuta kuin että vuosi 2013 vei minulta äidin. Ehkä on kuitenkin hyvä muistella niitä iloisia asioita, ettei jäisi surullisiin asioihin liikaa kiinni, tällä hetkellä kun muutakin surua on mielellä. 

Uuden vuoden päivänä 2014 istuin kutomassa shaalia kenkätehtaan kutomossa, kuuntelin radiota tämän Juha Tapion "Paremmat päivät" kappaleen soidessa ja mietin että toihan se viime vuosi minulle ihania asioitakin elämään. Mulle tuli uskomattoman hyvä, energinen olo musiikin virratessa korviini. :) Pääsin mukaan lukupiiriin, joka on kokoontunut noin kerran kuussa. Viime vuonna olemme lukeneet seuraavat kirjat: Leena Lundbergin Jää, Miika Nousiaisen Metsäjätti, Ernest Hemingway Kenelle kellot soivat, Amélie Nothombin Nöyrin palvelijanne, Eeva Joenpellon Elämän rouva, rouva Glad sekä Viivi Luikin Varjoteatteri. Joulukuun kirjana meillä oli Mika Waltarin Joulutarinoita, joihin totta puhuakseni en ole vielä paneutunut muutamaa kymmentä ensimmäistä sivua pidemmälle, mutta josko sen tiistaiksi olisi saanut luettua? :) Ihania, mielenkiintoisia kirjailtoja, kirjojen - joihin tuskin lukupiiriä - olisin moneenkaan tarttunut sekä naisten joista osa oli minulle myöskin uusia tuttavuuksia, mutta miten mielenkiintoisia keskusteluja olemmekaan puolen vuoden aikana saaneet aikaiseksi! :)

Toisena uutena harrastuksena jo tuo mainitsemani kudonta. Se on kanssa niin mieleistä! Ihana vapaailta viikossa tekee kieltämättä hyvää kotiäidin arkeen. Viime vuonna tein meille ihanan käytävän maton, ja kerkesin aloittamaan villashaalia, jota olen nyt saanut 128 cm kudotuksi. Vielä oli noin puolet tekemättä. Toivon saavani sen tämän tammikuun puolella vielä valmiiksi. Toiveissa olisi valmistaa lisää mattoja tähän talouteen enemmänkin, pikku hiljaa.. :)

Tammikuun 2013 aloitimme norotartunnalla, koko perhe. Mutta sain myös ihanan puhelun äidiltäni. ♥ Ehkä vain itse pystyn ymmärtämään, kuinka suurista asoista tuo puhelu oli tehty, miten paljon siihen vaadittiin. Kiitos äiti, että soitit.

Helmikuussa juhlimme ensin Aatoksen puolivuotissynttäreitä, jota oli kai samalla äitini lähtöjuhlat. Seuraavana tiistaina äitini kuoli ja koko loppu kuukausi meni hautajaisasiota järjestellessä ja surressa.

Maaliskuussa vietimme äitini hautajaisia ja sairastimme noroa pariin kertaan, taas kerran. 

Huhtikuussa jatkoimme noron kanssa... Vietimme esikoisen syntymäpäiväjuhlia sekä allekirjottanut opetteli uudelleen kävelemään, ärhäkän noidannuolen rampauttaessa minut muutamaksi päiväksi kokonaan konttaus/sohvalla makaus -kuntoon.. Siitä seurasi kuitenkin eteenpäin menneitä asiota mm. olohuoneen seinälle uusi hieno tapetti, kuvakirjan teko Tsekin ja Portugalin reissuista ja hautajaiskuvatkin tilasin (ovat vielä tosin laittamatta kansioon..).

Toukokuun kohokohtiin kuuluu ehdottomasti koko perheen reissu Kreikkaan, Rodoksen saarelle. Se oli irtiotto arjesta, täydellistä lomaa jota olimme kaikki kaivanneet raskaan elämän vaiheen päättymisen jälkeen. Juho aloitti myös isäkuukauden, joka oli oikein mukava juttu! Juhlimme myös Mimosan 2-v synttäreitä. :)

Kesäkuussa teimme kissatarhan, joka iloistutti mieltämme sekä tietenkin erityisesti kissojemme päiviä! :) Tapetoimme myös olohuoneen seinän.

Heinäkuussa vietimme äidin muistoseuroja Raatilla, mutta kävimme myös muutaman päivän kesälomareissulla Tampere - Pori - Meri-Karvia suunnalla.

Viime vuoden kohokohtiin kuuluu myös tonttikaupat, jotka teimme elokuussa. Tonttisuunnitelmat eivät ehkä juuri nyt ole päälimmäisenä tässä elämässä, mutta tilanteethan muuttuvat nopeastikin, joten kuukauden päästä voi olla jo toiset ajatukset! ;) Elokuussa juhlimme myös Aatoksen 1-v synttärijuhlia! ♥ Esikoinen aloitti kolmannen luokan.

Viime syyskuussa teimme myös Juhon ja Aatoksen kanssa parisuhteelle hyvää tekevän Tallinnan viikonloppureissun. Sitä täällä aina välillä vieläkin kaiholla muistellaan.

Lokakuussa aloimme suunnittelemaan Iisan huoneeseen muutosta, jota työstämme parasta aikaa. Lisäksi leivoin pullaa sekä olen tehnyt monenlaisia käsitöitä ja shoppaillut. ...Varsin antoisa kuukausi siis ilmeisesti?

Marraskuussa vetäistiin vielä "kerta neljännen päälle" erä noroa viidennen kerran tähän vuoteen.. Huhhuh! Aloitin myös valmistautumaan pikkuhiljaa joulukuuhun ostamalla joulukukkia ja jouluvaloja. 

Joulukuussa pidin joulukalenteria blogissa. Vietimme joulua meillä, joka oli pimeydestä huolimatta oikein ihanaa. Kävimme myös joulukirkossa ja herkuttelimme koko joulun ajan. Uutta vuotta vastaanotimme myös kotonamme.

Vuoden aikana olen lisäksi tehnyt paljon käsitöitä, lähinnä villasukkia kutoen parit kymmenet, mutta myös parit lapaset, neljä juhannusruusu-mattoa on tullut virkattua sekä myös pari tiskirättiä, ja tehnyt sen maton ja aloittanut sen shaalin. Toki kaikkea muutakin pientä on tullut käsillä puuhasteltua. Käsityöt antavat mulle tosi paljon, ja onneksi niitä pystyy tässä kotiäidin arjessa mukavasti tekemäänkin. 

Toki vuoteen mahtuu paljon tekemistä lasten kanssa. Retkiä, päiväunia, lastenvaatteita, puheen kehittymistä, liikkumaan oppimista ja kaikkea tätä mitkä mun päiväni täyttävät kaikessa rakkaudessa/raskaudessakin välillä. Mutta ihanaa tämä juuri nyt on, arki juuri tällaisena pienten lasten kanssa kotona.

Jospa tästä alkaisivat vieläkin paremmat päivät joita Juha Tapiokin kappaleessaan lupailee!

...lennolta jolta ei palannutkaan

Surulla alkoi tämäkin vuosi, kummisetäni lähti eilen illalla Taivaan Isän luokse.

Toiset surut tulevat yllättäen,

toisia tietää odottaa..

Kyyneleet tuovat lohdutusta,

kaipaamaan silti jään.

Voimia lähimmille toivoen ♥

Oikein hyvää uutta vuotta 2014!

Helpottuneena voisi sanoa, että sinne meni vuosi 2013! Ajatuskin viime vuoden kertaamisesta tuottaa sen verran ahdistusta, etten halunnut tehdä minkäänlaista koostetta asiasta. Vuoteen mahtui paljon hyvää, mutta myös sen verran riipivää, että haluan vain todeta toivottavani ilolla uuden vuoden tervetulleeksi! 

Uutta vuotta vietimme ihan omalla porukalla kotonamme, no sen verran että mamma ja pappakin piipahtivat sitä meidän kanssa hetken vastaanottamassa. Söimme herkkuja; nakkeja, perunasalaattia, italiansalaattia sekä kanasalaattia, ammuimme muutaman padan ulkona, sillä seurauksella että lapset olivat peloissaan ja noin kymmenen minuutin ulkoilun jälkeen suuntasimme helpottuneena takaisin sisätiloihin! "Rakettien ampumisen" jälkeen saunoimme ja söimme iltapalan, jonka jälkeen pistimme pikkuiset yöpuulle. Sen jälkeen valoimme Iisan kanssa tinaa ja aloimme pelaamaan Viuhahdus nimistä korttipeliä, napostelemalla samalla sipsejä ja suklaata. :) Pelissä saimmekin kulumaan pitkälti yli puolen yön, toki katselimme ikkunasta näkyviä raketteja välillä. Mukava uuden vuoden vaihde oli näinkin! :)