maanantai 20. tammikuuta 2014

Ja millähän korjata uuden sohvapöydän levy? Kyselee hän!


Aloitetaas tällä rentouttavalla valokuvalla. Ihana auringonpaisteinen hetki takapihan lintulaudalla. Nyt valon ja varjojen leikittelyt ovat jo poissa. Tirppojakin kuvassa on, mutta hyvin ovat piiloutuneet viinimarjapuskaan ja lintulaudan sivuille, on niitä talipallossakin... :D Kuva ei oikein anna oikeutta linnuille. Täytyy kohta käydä täyttämässä lauta, kun näyttää jo hyvin tyhjenneen.. 


No sitten tähän kuvaan! Eilen saavuimme Leppävirran reissulta ja aloimme innoissamme koota upouutta sohvapöytäämme. Saatiinkin se mukavasti kolmen lapsen seuratessa vieressä/osallistuessa muuten vain kokoamiseen paletilla lähes valmiiksi... No, minä pyörittelin vielä jalat kiinni ja nostin pöydän jaloilleen. Ai että on hieno, ihastelin! Juho jäi vielä laittamaan laatikkoa kiinni pöydän alle, ja mitä tekee Aatos? Hän päättää avustaa vielä vähän vasarahommissa ja avot! Muutaman napautuksen jälkeenhän uuden sohvapöytämme pöytälevy onkin sitten muutaman kolautuksen rikkaampi... No, suoraan sanottuna, tais olla enkat "kuinka nopeasti elämän jälki näkyy" huonekaluissa... Jos jollain on tosi hyviä ideoita, kuinka tilkitä levyn arvet huomaamattomiksi, niin niitä otetaan ilolla vastaan.. Loput huonekalut taidamme koota ihan vain aikuisten kesken. Tuo kuva tavallaan kourii joka kerta sen nähdessään sieluani, mutta toisaalta myös naurattaa! Mutta jospa tästä jollekin sitten oppia, ettei kannata jättää työkaluja innostuneiden pikkuapurien käsien lähelle...


Edellisellä viikkolla tapahtui myös toinen pikku "Strömssi". Juho oli lasten kanssa keskiviikkona kotona, sillä aikaa kun itse olin kutomolla harrastelemassa. Jossain välissä sain puhelimeeni kuvaviestin, ja samantien otin puhelun kotiin. Mimosa oli löytänyt itseltään takun tukasta. Sitten hän oli löytänyt pikkusakset. Eihän siihen mitään muuta sitten tarvittukkaan kuin vähän mielikuvitusta! Tyttö ilmoitti isälleen leikanneensa vähän tukkaa. Juho kysyi sitten että "ai mitä"? Ja tähän Mimmi: "Leikkasin takun!" No niin, nyt on sitten tukka yhtä "takkua" lyhyempi! -_-  ;)


Tässä vielä kuplasukat, jotka valmistuivat viikonlopuksi. Tykkään kovasti! :)

5 kommenttia:

  1. Voi ei! Mä en kyl osaa sanoo mitään vinkkiä millä tuon sais piiloon.
    Hhhmm ehkäpä teidän tytöstä tulee kampaaja :) mä muistan kanssa pienenä saksineeni kaikkea mahdollista jos vaan sakset oli mun ulottuvilla. Välillä omia hiuksia, välillä veljen ja oon mä tainnu jotain verhojakin tuhota....
    Super hienot sukat, mä haluisin kanssa tehdä kuplasukat mut en tiiä osaisinko. Ja riittäisikö kärsivällisyys :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, verhoja!! :D Toivottavasti sakset pysyvät kaukana meidän verhoista!
      Noi kuplasukat on ihan hauskat tehdä, kunhan saa juonesta kiinni! Kivaa vaihtelua, sanoisin. Mulla on jo seuraavat kuplat tulossa!

      Poista
  2. Hui, apua! Ja ehdottomasti on kampaaja-ainesta ;).

    VastaaPoista
  3. EDIT: Sohvapöytä tuli "korjattua" valkoisella pohjamaalilla. Sitä siis tippa pumpulipuikkoon, töpöttelemään ja iskun jäljet on aika mukavasti saatu huomaamattomiksi! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥ luen sen kuitenkin ennen julkaisemista :)