tiistai 29. huhtikuuta 2014

Yksi elämän oppitunti.


Saatiin viimein siman teko käyntiin... Juodaan sitten kun valmistuu.. Eiköhän se sittenkin hyvälle maistu? :)

Aamulla täällä oli taas melkoinen episodi. Oon vieläkin ihan henkisesti rikki, kun huomasin, että Aatoksella on suunseutu ja kädet täynnä valkoista jauhetta, eli muurahaismyrkkyä. Huusin siinä hetken ääneen, ennen kuin aivot toimivat ja jätkä kainaloon ja suun ja käsien pesulle. Sit puhelua Juholle, et löydän sen purkin et mitä pikku-ukko on syöny ja soittoa myrkytystietokeskukseen. No, luojan kiitos sain kuulla, että kotikäyttöön myytävät "muurahaismyrkyt" ovat varsin tehottomia, meillä siis oli Raid muurahaissirote oli käytössä. Lapset olivat siis saaneet lattialistan pienin kätösin irti (oli ilmeisen huonosti kiinni) ja sen takaa löysivät tämän muurahaismyrkyn... Juho oli toissa iltana seuraillut murkkujen reittejä ja laitellut jauhetta... Sen jälkeen ei kyllä murkkuja ei ole näkynyt. Myrkytystietokeskuksen nainen sanoi, että jotain pieniä vatsavaivoja voi tulla, mutta ainakaan vielä niitä ei ole onneksi näkynyt. En sitten tiedä kerkesikö Aatos juuri nielemään ainetta, toivottavasti ei. 

Mutta siis se hetki kun tajuaa, et pikkuinen on laittanut suuhunsa jotakin mitä ei olis pitänyt! Kamala paniikki iskee päälle, sydän hakkaa ja sit sitä vaan alkaa toimimaan! Jotakin ihan järkyttävää kun säikähtää sitä, et vois menettää tuon pienen rakkaan ihmisensä! Onneksi on ollut tähän asti aina suojelusenkelit matkassa ja toivottavasti ovat jatkossakin lähellä. Sit vielä todella huono omatunto siitä, et miten taas pääsi käymään näin. Esikoisen takia mä en ole ikinä soittanut myrkytystietokeskukseen, mut näitten kahden kanssa nyt neljästi. Mimosa on saanut suuhunsa mm. vesiliukoista maalia, pidellyt punaista kärpässientä käsissä (ei tiedetty onko maistanut sitä tms.) ja viimeksi nappasi kissan kiimanestopillerin suuhunsa! Onni on ollut matkassa, et eivät olleet tappavan vaarallisia, vesiliukoisesta maalista olis voinut tulla vatsavaivoja, mut ei onneksi tullut. Ja kotihoito on riittänyt ja hoidoksi riittänyt suun huuhtelut ja käsien pesut. Pesuainepurkit on korkealla ja onneksi niissä on suurimmassa osassa sellaiset korkit, ettei niitä meinaa saada aikuinenkaan auki. Ja juuri muutakaan kovin myrkyllistä ei tässä huushollissa pitäisi edes olla. Mutta silti tuntuu, että aina vaan sattuu ja tapahtuu! Tänään tuntui taas siltä, et olis vanhentunut kerrasta monella vuodella...

Ps. Aamun episodin jälkeen lapset raahasivat leikkihuoneestaan lastenimurin (ja imuroivat sillä sitä entistä myrkkynurkkaa) ja Mimosa toi vedettävän muurahaisen ja sanoi, etteivät enää ikinä syö muurahaismyrkkyä... 

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Lyhyempi ja vaaleampi tukka

Nää kovasti muodissa olevat selfiet ovat tuntuneet itsestä jo pitkän aikaa erittäin epämiellyttäviltä. Siis nimenomaan ne itseni ottamat kuvat, toisten kuvat on ihan jees. Tietenkään sitä ei halua antaa kovin huonon näköistä kuvaa itsestään julki, vaikka totuus olisi juuri sillä hetkellä juuri sitä. Ainakin allekirjoittaneella. Hmm... Mutta toisaalta jos miettii, että ei ole käynyt parturissa sitten viime heinäkuun, eli yhdeksään kuukauteen ja viimeisin hiusten värjääminen on tapahtunut häiden alla 12/2011... Niin tulos on luonnonkaunis tai ehkäpä vaan juuri se riutuneen näköinen monenlapsenäiti  joka nyt ei ole jaksanut juuri panostaa ulkonäköönsä. Toki säästäähän siinä rahaa, jota kodinhoitotuella eläessä ei juuri ylimääräistä ole. Ja myös se lisää asian positiivisia puolia, ettei ole hiustenvärjäyksellä tai hiusmuotoilutuotteita käyttämällä juuri mahassa kasvavaa lastaan/imetettävää tenavaa joutunut kuormittamaan. Ja vielä se, että sen parturiajan sopiminen on ollut ehkä vielä kaikkein haastavinta. Kysellä milloin sopii parturille, milloin saa lastenvahdin paikalle. Vielä kun Juho oli töissä tunnin ajomatkan päässä, iskä työelämässä ja niin edelleen. 

No, nyt kuitenkin tämän oman henkilökohtaisen "nautin raskaudesta" -operaation innostamana, Juhon työmatkan lyhentymisen sekä lastenvahtiavun helpottumisen myötä sain viimein tilattua itselleni ajan hiusten leikkaukseen ja raitoihin. Ja kyllä! Olo on niin piristynyt tämän muutoksen myötä, että oikein hymyilyttää miten pirteän näköiseltä minä voin näyttääkään, vaikka melkein se kymmenen raskauskiloa on jo plakkarissa! :) Lupasin jo itselleni, että seuraava kampaamoaika on kahden kuukauden kuluttua viimeistään. 



Hiukset lyhenivät noin kymmenellä sentillä ja lisäksi saivat kahden sävyisiä vaaleita raitoja! Tykkään kovasti! :)

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Arkihaaste 1-5!

Tämän viikon ylimääräisen tietokoneajan on vienyt facebookissa kiertävä arkihaaste. Joka minusta on ollut oikein kiva piristys pitkään aikaan! Ihmiset ovat jakaneet enemmän asioista mitä he oikeasti tekevät. Minäkin pääsin viimein haasteeseen käsiksi ja ajattelin nyt jakaa viiden päivän touhut blogissanikin.

1/5 pääsiäissunnuntai

Tänään meillä herättiin aurinkoiseen pääsiäispäivään ja lähdimme aamusta käymään Lankaniemen leikkipuistossa, Aatos rattaissa, Mimosa ajoi omalla potkupyörällään. Kotiin tultuamme jatkoimme matkaa Rosmarinin herkkulounaalle ja sieltä sitten kotiin päiväunille. Päikkäreitten jälkeen minä aloin siivoamaan kissojen tarhaa kevätkuntoon. Lakaisin lehdet pois, kuurasin tasot ja toin kalusteet, matot ja muut pehmusteet paikoilleen.  Juho ja lapset siivosivat kuistin ja rapsuttelivat pihaa haravoin. Leikkipuistossakin leikkivät. Myöhemmin illalla Mimosa alkoi olla väsähtäneen oloinen, ja kuumeenhan se tytölle nosti. Äsken oli 38,7 astetta, tainnut vilustua keväisessä säässä... 

2/5 pääsiäismaanantai

Tänään heräsimme kun Juhon puhelimesta huudeltiin haloota klo 8:10! Kas! Aatoshan se oli herätessään ottanut enstöikseen puhelun Päivi-tätille!  Mimosalla oli ollut yöllä korkeimmillaan 39,2 kuumetta ja lääkettä annettiin. Aamulla kuumetta oli myös 38,5 joten aamukin aloitettiin Pamolilla... Siitä sitä Mimosa sitten piristyi ja iloksemme telkkarista tuli Camilla Mickwitcin Mimosa lastenohjelma!  Oman Mimosamme kuumekin oli laskenut ja pihalle teki lasten mieli Juhon kanssa. Itse jäin sisälle tekemään lasagnea ruuaksi. Päikkäreiden aikaan haravoin takapihalla ja Juho puunasi autoa. Kukko kävi munimassa Juhon karvalakkiin. Päikkäreiltä heräsi kuumeinen Mimmi, 37,8 ja Buranaa tällä kertaa... Kävimme papalla kahveilla ja saimme samalla veljeni vanhan telkkarin, jolla Iisan lahjaksi saama Wii toimii  Ihastelin myös iskän takapihan kukkia. Sekä luin yhden äidin päiväkirjoista Iisan vauva-ajalta. Haettiin Iisa kotiin ja Iikka ja Veera tuli meille käymään!  Myöhemmin Iisa ja Juho vielä kävivät pyörillä ärrällä. Mimosan vilustumiskuumeet oli jo illalla selätetty ja nukkumaan kävi kuumeeton tyttö. 

3/5 tiistai

Arki alkoi. Juho pyöräili töihin ja Iisa kouluun. Mimosalle nousi vielä yöllä 37,9 kuumetta jota lääkittiin. Aamulla heräteltiin Aatoksen kanssa Mimmi 9 jälkeen, joka aika harvinaista. Kymmeneksi vein lapset papalle hetkeksi hoitoon. Kävin järjestelemässä kirpparikamat pöydälle nro 20 Arjan kirppikselle! Sen jälkeen hain lapset ja mentiin kauppaan. Pakatessani ostoksia, huomasin Aatoksen hävinneen ja Mimmi huuteli veikan olevan eteisessä.. Äkkiä loput ostokset kärriin ja perään, siellä totesin ukon suuntaavan kohti ulko-ovia ja niiden kohdalla pistävän juoksuksi! Huhuh! Lähdin perään, onneksi A otti ja kaatusi pari metriä ennen autotietä!! Kotona syötiin lasagnet ja käytiin päikkäreille, kaikki. Lapset heräsivät 13:45... ja pian jo Iisakin tuli kotiin kaverinsa kanssa. Kävimme pikkuisten kanssa kirpparilla pikaisesti. Kotona lähdimme käymään leikkipuistossa ja sieltä sitten spaghettia kastikkeineen valmistamaan. Iisa lähti kavereitten kanssa tallille ja minä suuntasin rattailla Aatoksen ja Mimmin kanssa Tanhutatteihin tanssimaan klo 17! Juhokin oli tullut töistä kotiin, kun palasimme kuuden jälkeen. Sitten joimme kahvit ja J lähti pikkuisten kanssa Lietukalle. Minä jäin hinnoittelemaan lisää kirpparikamaa ja kääntämään maton päärmettä (hidasta touhua!), muutama sentti päivässä... Myöhemmin I tuli kotiin tallilta, kävi suihkussa ja iltapalan kautta nukkumaan. Allekirjoittaneella oli riidanpoikasta miehensä kanssa, mutta sekin saatiin onneksi jo sovittua... ps. telkkari ei toimi vieläkään!

4/5 keskiviikko

Tänään kello pirahti 7:30. Juho lähti töihin ja Iisa pyöräili kouluun. Mulla oli neuvola klo 9. ja sinne kipitin pikkuisten kanssa. Aamu oli jokseenkin kireä, vaikkei kiire ollutkaan... Tänään rv 16 Poks vaan! Neuvolassa kaikki hyvin! Neuvolan jälkeen käytiin viemässä kirpparille tavaraa ja hörpättiin kahvit ja mehut. Piipahdetttiin moikkaa Juhoa "pääkallopaikalla". Sen jälkeen kotiin lämmittämään eilistä ruokaa. Lapset nukkuivat päikkäreitä 12-14. Minä pesin pyykkiä pari koneellista, korjasin repeytyneen takin hupun ja järjestelin paikkoja. Iisa tuli koulusta. Syötiin välipalaa ja imuroin osan talosta. Iisan lähdettyä isälleen, syötiin ja käytiin kutomolla maksamassa trikookuteet ja kiepattiin Tokmannille ostamassa mulle housut! Tänään emme ulkoilleet, koska äidillä ei ollut housuja, jotka olisi mahtuneet päälle!!! Tokun reissun jälkeen väsytti niin, et oli pakko kurvata iskän luokse käymään. Juho tuli seiskalta Mikkelistä. Juotiin iskällä kahvit ja pistin iskän valokuvia tilaukseen. Kotona syötettiin toki vielä kissat ja putsattiin vessat. Mikä siinäkin hommassa vetää puoleensa aamuin illoin näitä pikkuisia kysyn vaan?

5/5 torstai

Tänään kalenteri näytti ihanan tyhjältä! Ei siis mitään suunnitelmia. Aamusta soitin jo Suskille ja pyysin huomiseksi lastenvahdiksi, että pääsen parturiin! Minä hinnoittelin muutaman jutun kirpparille ja lähdettiin sinne lasten kanssa rattailla. Suskin kanssa tehtiin treffit sinne! Maksoin eiliset kahvivelatkin  Suski ehdotti apsin keittolounasta ja sinne lähdimmekin. Tosin hernari jäi syömättä, mutta muuten noutopöydän ape maistui. Lapset vielä ilmaiseksi kotimatkalla nähtiin Juhokin kun oli palaamassa omalta lounaaltaan työpaikalleen! Kotona päikkärit lapsille. Minä maksoin arkisesti pinon laskuja... ja sen jälkeen lähdimmekin Mikkeliin! Suski ja Tomi lähtivät meidän mukaan. Ostin trikookudetta, lapsille vaatteita ja itselle juhlamekon kummipoikani rippijuhliin. Kotona katsottiin telkkaa ja Juhokin nähtiin vartin verran, ennen kuin lähti sulkapalloon. Juho nukutti lapset, ja itsensä? Pitäis vielä pyykit ripustaa kuivumaan! Kiva päivä, vaikka väsyttää hurjasti!

Tämmöinen viiden päivän arki meillä! Tänään mulla oli luksusta arjessani, kun istahdin kampaajan tuolille raitoihin ja tukan leikkaukseen! Ihanan polkkatukan sain ja hyvän mielen! :)

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Lankalauantaina Raatin mummolassa.. ♥


Sinivuokko oli jo aukaissut ensimmäiset kukkasensa.


Mimosan hartain toive täyttyi viimein! Neiti oli koko parikymmentä minuuttia kestävän automatkan verran höpöttänyt koko ajan, kuinka hän haluaisi taluttaa Raatilla Pipsa-koiraa. "Isi voi kysyä Lauralta luvan, että minä saan taluttaa Pipsa-koiraa. Voihan Pipsaa taluttaa ilman hanskoja? Sitten Raatilla kysytään jne..." Siis KOKO matkan ajan samaa litaniaa... :D Itse asiassa tämä samainen mantra kuultiin jo edellisenä iltana, mutta tuolloin Pipsan talutus -haave jäi vielä toteutumatta! 



Hassua, mutta totta. En ole muistaakseni aikaisemmin kävellyt mummolan tällä tiellä suota pidemmälle. Siellähän se mummola törröttää metsän takana. Kiva kävelylenkki saatiin Juhon ja lasten kanssa.



Mimosa ja Aatos :)

Mimosalle ostettiin tällä viikolla oma potkupyörä, Joponen. Se on ollutkin oikein oiva ostos. Tyttö on pyöräillyt sen kanssa monen monta reissua! Ja joka paikkaan se on otettava mukaan. ;) Onneksi pyörä on kevyt ja mahtuu mukavasti auton kyytiin.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Pitkäperjantaina..

Doris ♥

Voihan meidän Dorista... Siitä on tullut steriloinnin ja mun raskauden myötä taas niin vierus-/sylikissa ettei tosikaan. Doriksen mielestä mun mahan painelu tassuilla on vaan niin ihanaa! Olen ihan 100% varma, et se tietää kyllä milloin olen raskaana. Vai mistä ihmeestä johtuu Doriksen meikäläisen mahaan liittyvä suuri kiinnostus muuten? Ei se masunpainelua muulloin halua harrastaa, siis silloin kun en ole raskaana! Muutenkin se on oikein mun kissa, ollut aina. Toki se osaa halutessaan olla yhtä itsepintainen muidenkin ihmisten suhteen. Jos tämä kissa haluaa tulla syliisi, niin se kyllä yrittää sitä niin monta kertaa, että varmana onnistuu! Bestis ja Ruusa eivät ole niinkään syliin hakeutuvia, kuin tämä. Toisaalta taas, siinä missä Doriksella on kerkeävät jalat ja sitä on vaikein saada (lasten) kiinni :D ovat taas Bestis ja Ruusa hyvinkin helpot napata syliin milloin vain.

Kävin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni pitkäperjantain kirkossa. Uudenlainen kokemus kaikkinensa. Saarnastuoli, alttarin edusta oli puettu mustiin väreihin. Urkuja ei soitettu lainkaan, vaan alkuun oli viulun soittoa, myöhemmin kanttori laulatti virret ilman säestystä. Saarna oli minun makuuni turhankin kuvaileva ja raaka. Oikeasti ahdistava... Varmasti pitkäperjantain tapahtumista olisi saanut puhuttelevan saarnan menemättä niin yksityiskohtaisesti Jeesuksen kärsimiin raakuuksiin. Tulihan silti koettua. Kirkon jälkeen kävin vielä ystäväni kanssa äidin haudalla ja siitä sitten kotiin ruuanlaittoon.

Lapset heräsivät juuri päiväunilta, Juho vaihtaa renkaita. Huomenna alkaa kirpparipöytä, jonne voisi vielä hieman kesävaatteita hinnoitella myyntiin... Täytyypä lähteä niitä tuolta varastosta etsimään! :)

Hyvää pitkäperjantaita!

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Pääsiäishartaudessa käynti..

Doris maistelemassa ohraa! :)

Tänään kävimme perhekerhon porukan kanssa seurakuntakeskuksessa pääsiäishartaudessa. Lapset jaksoivat yllättävän hyvin istua sylissä ja vieläpä suht hiljaa koko hartauden ajan. Sali oli lavastettu pääsiäisajanteemoin, joten papin liikehdintää oli siinä helppo seurata, muutama virsikin laulettiin. Ystäväni oli mukana. Hartauden jälkeen jatkettiin rattailla matkaa kahvilaan, jossa juotiin pillimehut ja kahvit/teet sekä syötiin herkut. Matkalla käytiin myös tsekkaamassa Mimosan tuleva syntymäpäivälahja, potkupyörä "Joponen". Valkopohjainen, jossa oranssilla kirjoitukset. :) Mukavaa vielä, kun samalla saa paikallista yritystä kannattaa! Joposella oli hintaa 109e. Menee sitten seuraavana vuonna varmasti jo Aatoksenkin alla.. :)
Reissulla käytiin myös kirpparilla ja hups! kuinkas ollakaan Mimosa ja Aatos saivat rattaansa kaadettua, niin että Aatos löi pienen nenänsä lattiaan. Ihme, ettei verta tullut, mutta kipua sitten senkin edestä. Vielä kotona Aatos itki nenäänsä, ennen kuin nukahti äidin kainaloon päiväunille... :( 

Meidän harmillisesta kärryttelyn päättymisestä huolimatta, ulkona on vallan mahtava sää! Ihana aurinko paistaa ja lämmittääkin samalla! Ihan kuin se olis joku päivä lähdettävä tuonne pihalle vähän touhuamaan... :)

maanantai 14. huhtikuuta 2014

10 v juhlat ja palmusunnuntain viettoa!

Iisan 10 v. kakku :)
Tiimarin loppuunmyynnistä löytyi aikoinaan kivat muffinssikynttilät! :)

Täyden kympin tyttö! ♥

Synttäripöydän tarjoamiset: täytetyt sämpylät, marenkeja, Daim-kakku, juustosarvet ja täytekakku, jossa sisällä mansikkasosetta ja banaania, päällä persikoita ja kermavaahtoa.


Meillä vietettiin viikonloppuna esikoisen 10 v synttäreitä sukulaisten ja ystävien kesken. :) Torstaista lauantaihin illat kuluivat aika pitkälti leipomuksien tekoon allekirjoittaneelta. Torstaina tein marengit, sämpylät ja kääretorttupohjat kakkua varten, perjantaina Daim-kakun ja lauantaina juustosarvet. Toki täysin myös sämpylät, täytekakun ja koristelin myös sen. Siinähän sitä. Juho hoiti lauantai-aamuna siivoukset ja sitä ennen lasten viennit papan hoiviin. Ja kuinka ollakaan, taas meinasi tulla kiire ja paniikki, mutta hyvin kerettiin kuitenkin koko päivän juhlimaan! :) Kiitos vaan kaikille juhliin osallistuneille! ♥


Juhlien jälkeen ilta jatkui vielä yökyläkaverin merkeissä ja aamulla virpomisvalmistelujen parissa. Iisa lähti kaverinsa kanssa ensin omalle virpomislenkilleen ja sen jälkeen lähdimme vielä pikkuisten kanssa käymään mummoilla ym. autokyydillä. Tosin siinä vaiheessa kun isot tytöt lähtivät virpomaan, innostui Juho virpomisvitsojen teosta ja suureksi yllätyksekseni kaivoi askarteluvälineet esille. :D Askarteluintoa riitti peräti kahteen vitsaan... Ilmeisesti yhteen molemmille lapsille? 

Pikkunoita ja pupu

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Synttärijärjestelyitä ja päivän muut jutut! ;)

Huomenna meillä vietetään esikoisen 10 v. synttäreitä. Aloitin eilen leipomisurakan. Ensin valmistin pari pellillistä marenkeja sitten leipasin kaksi pellillistä sämpylöitä ja vielä kaksi kääretorttupohjaa, jotka leikkasin jo valmiiksi jääkaappiin. Laitoin ne kakkukuvun sisälle jo odottamaan. Luin Myllyn jauhojen sivuilta, että täytekakkupohjat säilyvät jääkaapissa hyvinä muutamia päiviä, koska eivät sisällä rasvaa. Pakasteessa noin kuukauden. Sämpylät laitoin jäähdyttyään pakkaseen, ja aion täyttää ne lauantaina. Tänään olisi vuorossa jonkun mansikkahyydykekakun leipominen, sekä täytekakkupohjan täyttäminen. Koristelu jää huomiselle. Huomenna vuorossa myös siivousta. Onneksi täällä ei ole tällä hetkellä kovinkaan suuri kaaos ja tällä kertaa puhtaat ikkunat korostavat mukavasti lähes siistiä tunnelmaa! ;) (Yleensä juuri toisinpäin, että likaiset ikkunat suurentavat kodin sotkuisuustasoa kummasti..)

Lasten kanssa käytiin tänään perhekerhossa. Ennen sinne menoa, katselin ikkunasta vaaleanpunaiseen takkiin sonustautunutta mummelia. Tai oikeastaan sen huomasi ensimmäisenä Mimosa. Mummon liikehdintää katsellessani, tuli heti mieleen että tässä on taas yksi sellainen "eksyjä". Toisin sanoen, mummo joka on muutettu omasta kodistaan tänne vanhusten palveluasuntoihin ja harhailee nyt suunnasta tietämättömänä, missä se "oikea koti" nyt on. Tuollaiset mummot tunnistaa helposti, ensinnäkin tällä paikalla asuessa alueen vanhukset tulevat hyvin nopeasti naamatutuiksi. Toiseksi hidas ja pälyilevä liikkuminen tien varressa. Pysähtely vastaantulijoiden tullessa. Ovatpa ne joskus tulleet tänne meidänkin pihalle kysymään neuvoa kodista... Jonka jälkeen on soitettu lähiomaiselle mummon mukana olleella puhelimella ja kerrottu ongelmasta. Onneksi tähänastiset tapaukset ovat päättyneet onnellisesti, ja mummot viety lähihoitajien hellään huomaan takaisin. Tämänpäiväisen rouvan näin äsken uudelleen samaisella paikalla tien vieressä keittiön ikkunastamme. Tällä kertaa häntä näytti lähestyvän kunnan oranssiin pukuun pukeutunut työmies, joka näytti saaneen näpeilleen mummon napakoista käsistä! Mutta samaan suuntaan lähtivät, kohti siis palveluasuntoja, mummon selkeästä vastentahtoisuudesta huolimatta.. Täytynee seurata lähipäivät, josko joutuu itsekin puuttumaan joku päivä tämän harhailijan ilmeisiin pakoyrityksiin?


Eilen iskin nämä raasut multaan... Jos oikein ymmärsin, kyseessä ovat amppelitomaatin taimet. Sain nämä nimittäin lauantaina kutomolla, kun jollain oli ollut niin paljon ja olivat menossa roskiin muuten.. No, lauantaina kaupassa käynnin jälkeen, löysin nämä kauppakassin alta... Hups! No, toin ne sisälle ja unohdin jonnekin, kunnes eilen tosiaan tulivat pöydällä vastaan ja olivat - mokomat - vielä jopa elossa! :D Kukkamultaa löytyi kaapista, joten laitoin ne nyt hetkeksi siihen, katsotaan päätyvätkö vielä eläjiksi vai odottaako komposti näitä! Jos nää viikonlopun yli säilyvät, niin pääsevät parempiin kippoihin vahvistumaan! :)

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Kevättä ja pääsiäistä kohden..

Aurinko paistaa ihanan puhtaiden ikkunoiden läpi! Meillä kävi tänään isäni pyörähtämässä uuden Kärcherinsä kanssa ja pesi olohuoneen sekä keittiön ikkunat. Niitähän on viisi kappaletta ja kaikki kolminkertaisia ja tuo uloin ruutu koostuu yhdeksästä pienestä ruudusta jotka toki -85 luvun tyyliin tehty näppärästi niin että puusäleiköt ovat molemmilla puolilla... Makuuhuoneen ikkunat jäivät vielä pesuitta, mutta ne ei onneksi niin edes häiritse, vaikka kakkaiset ovatkin. Pesen kun kerkeän.. ;) Edellisessä kodissa oli isot ikkunat, mutta kaksinkertaisella lasilla vain. Iso työmaa niissäkin oli silloin, mutta näin jälkeen päin valitsisin ehdottomasti ne kaksinkertaiset, kuin nämä nykyiset...

Perhekerhossa askarreltiin virpomisvitsa. Piipunrassi-kissa oli ihana uusi juttu toteutettavaksi! Kissan kaulaan vähän liimaa ja hyvin pysyy kiinni piipunrassilla. :)

Kevät on ja kohta pääsiäinen... Liekkö kevät/pääsiäisväsymystä vai mitä? Mutta kun ei millään jaksaisi sisustaa... Melkein jo ahdistaa, kun monissa blogeissa on jo viikkoja sitten pääsiäinen alkanut näkymään ja täällä ei juuri mitään vielä! No, sen verran ole saanut laitettua, että yhdet narsissit on laitettu ruokapöydälle kippoon ja perhekerhossa askarrellussa kissassa kasvavat kovaa kyytiä ohrat. Niin ja ystäväni keräsi meille viime viikolla nipun pajunkissoja. Ja yksi pajunkissa jopa koristeltiin eilen perhekerhossa. Mutta kun... Se fiilis vielä puuttuu! Mulla on oikein pääsiäislaatikko, jonka askartelin viime vuonna. Sinne on säilötty kaikki puput, tiput, joku pääsiäisaiheinen seinävaatekin, on höyhenet, munat sun muut asiaan liittyvät.. Keittiöön olisi kelta-valkoinen kappakin, joka sopisi hyvin näin pääsiäiseksi laittaa.. No, ehkäpä tämä pohdiskelu saa jotakin pääkopassa aikaiseksi ja huomenna jo puhkun intoa laittaa pääsiäinen vauhdilla esille? Löytyisiköhän mummolasta - pääsiäiskoristeista - se yksi pieni noita, joka lentää koivunoksalla ja jonka äiti on askarrellut? Se sopisikin oikein kivasti tuohon keittiön ikkunalle lentelemään! :)

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Erilainen viikonloppu.

Kuurankukka-matto tekeillä..

Viime keskiviikkona olin viimein siinä pisteessä mattoni kanssa, että olin saanut polkuset sidottua kangaspuiden alla ja pääsin kokeilemaan, miltä se kutomani matto sitten oikeasti näyttäisi. No, tarkkaa työtä oli ainakin luvassa... ;) Torstaina tuli mieleeni, että Juho ja lapset voisivat mennä viikonlopuksi mammalaan yökylään, niin saisin kudottua mattoa hyvällä omatunnolla koko viikonlopun. :) Perjantaina kävin hakemassa omat työni kutomolta ja vein ne Iso-Pappilaan tulevaan näyttelyyn. Samalla toinen kudonnan opettajista ehdotti, että hän voisi tulla lauantaina kutomolle ja voitaisiin vielä katsoa yhdessä tuota mattoani. Sovimme treffit klo 11:30 kutomolle. Lopulta kävikin niin, että purettiin ensimmäinen 30 senttiä jo kutomaani mattoa ja aloin alusta, syöttäen hieman enemmän kudetta väleihin. Vietin lauantaina reilun 6h kutomolla ja lähdin niin, että kerkesin käymään kaupassa.

Kaupasta ostin kasvissosekeittoon ainekset (peruna, porkkana, sipuli ja kesäkurpitsa) ja keittelin keiton kotona. Tuli oikein hyvää! Mutta kuinka raukaisikaan kokonaisen työpäivän jälkeen! Jaksoin kuitenkin lukea muutaman kymmenen sivua Tove Janssonin elämäkertaa (kyllä! jo toista sellaista) ja sen jälkeen kävin väsyneenä nukkumaan! :) Muistelin, että viimeksi olen ollut yksin kotona noin 3 vuotta sitten! Aikana jolloin Mimosa oli vielä mahassa ja asuimme rivitalossa parin sadan metrin päässä! :) Kerran olen ollut sitten poissa perheeni luota, viime syksynä, josta siitäkin tuli jo 7 kuukautta! Nykyään siis melkoisen harvinaisia hetkiä tuli vietettyä. Toki ennen Juhoa tuli oltua noin 6 vuotta itsekseen, jolloin yksin vietetyt viikonloput, illat ja yöt ovat tulleet hyvinkin tutuiksi niinä päivinä kun Iisa oli isänsä luona. 

Sunnuntaina lähdin kutomolle heti aamupäivästä. Vietin siellä 7,5h klo 10:15 alkaen! Kutomolle päästyäni laitoin radion päälle ja kirkonmenothan ne sieltä raikasi. Oikeastaan se sopikin oikein hyvin ja kuuntelin sunnuntain radiokirkon mattoa kutoen! :) Koko päivänä kutomolla ei käynyt ketään muita. MUOKS! Onpa ihmisellä lyhyt muisti! :D Naapurin 88 vuotias rouva kävi puolenpäivän jälkeen katsomassa kuinka mattoni edistyy. Lisäksi Iisa kaverinsa kanssa hakivat kotiavaimet, että saivat jonkun kepparin meiltä mukaansa. :) Mulla oli mukana eilinen sosekeitto, pari keksiä ja ananasviipaleita. Niillä sitä pärjäsi hyvin koko päivän. Lauantain ja sunnuntain kutomiset yhteen laskettuna oli saldona 116 cm kudottua mattoa. Ajattelin tehdä matosta 2 metriä pitkän, joten saahan tuota vielä käydä paukuttamassa. Seuraavan kerran pääsen keskiviikkona kutomispuuhiin!

Sunnuntaina kutomolta kotiutuessani sorruin syömään nälissäni jääkaapista 1/4 osan pitsaa joka oli jäänyt perjantailta. Ja pitsan päälle otin vielä vähän sipsejä ja dippikastiketta. Huhhuh! Iski päälle aivan järjetön närästys-huono olo kohtaus joka kesti useamman tunnin... Jäi kyllä aika kammo rasvaista ruokaa kohtaan ja todellakin pysyvät nyt poissa ruokavaliosta.. Lisäksi ananas pisti huulenpielet ihottumalle ja kieltäkin kirvelsi. Taitaa mennä hetki, että sitäkään ei tule maisteltua! :P Eli heti kun alkuraskauteen liittynyt huono olo alkaa olla takana päin, ryntää närästys heti "tilannetta korjaamaan"... 

torstai 3. huhtikuuta 2014

Masuun liittyvää vaatepohdintaa! :)


Eilen iltapäivällä sain mukavan "hengähdystauon" kun ystäväni haki pikkuiset päiväunien jälkeen pihalle ulkoilemaan pariksi tunniksi! Minä kävin tuolla välin Tokmannilla ostamassa muovisia säilytyslaatikoita, jotka olivat tarjouksessa 3 kpl 10e. Mua on jo pitkään ärsyttänyt se, ettei vaatekaappiin tunnu mahtuvan mitään ja silti hyllyiltä ei ole juuri mitään jota pukisi päällensä. Tänään aamupäivästä sitten otin ja siivosin vaatekaapistani kaikki päälleni mahtumattomat vaatteet pois. Kaikki kolme laatikollista tulivat täyteen... Jäi sinne onneksi jokunen päälle mahtuva ei-mammapaita, muutamia mammapaitoja ja sitten leggareita, lökäreitä ja YHDET siistit housut, jotka ovat sen verran ohkaista materiaalia, ettei niillä vielä näillä säillä pihalla kävellä.  Täytynee vielä penkoa vanhoja jemmasäilöjä, josko sieltä vielä jotkut mammafarkut löytyisi jotka ei olisi ihan loppuun asti kulutettuja. Ulkoiluhousuja ei ole lainkaan mitkä mahtuisivat ahterini yli... Onneksi säät ovat vielä olleet sen verran kylmiä, ettei harmaita kevyttoppahousujani ole vielä katsottu kieroon, nekin tietysti vetoketju auki -mallilla. Ulkotakki vielä venyy mahani ympärille ja onneksi olin hm:ssä heti kärppänä kun kevättakit tulivat ja ostin itselleni samantien sopivan. Viime viikolla kyseisiä takkeja ei ollut enää kuin pari kappaletta jäljellä ja nekin väärää kokoa.

Olen nyt neljättä kertaa raskaana ja tällä - ehkä viimeisellä - kerralla, ajattelin nauttia tästä raskaudesta toden teolla. Tähän liittyy myös olennaisesti se, että ajattelin kerrankin suoda itselleni ostaa kivoja äitiysvaatteita riittävästi. Ja nimenomaan ostaa niitä juuri itselleni uutena kaupasta, enkä vain tyytyä lainaamaan muilta tai ostamaan kirpparilta. Muistan Mimosan odotuksessa sen, kun olin ihan todella jätti ja tuskailin suuruuteni kanssa, raskauskiloja tuli +22!, viimeiset 2 kuukautta kun ei oikein mikään enää mahtunut mammavaatteistakaan päälle ja ne samat vaatteet jotka mahtuivat - kyllästyttivät jo loppuajasta ihan kympillä. Aatoksen raskaudesta en muista samaa, toki äidin sairastumisen myötä oli niin paljon muutakin päässä kuin vaatteet, mutta ehkä kesällä oli paljon suurempi repertuääri mekkoja, leggareita sun muita, vaikkei edes kovin kuuma kesä ollutkaan. (Aatos siis syntyi elokuun alussa.) Tämä neljännen laskettu aika on lokakuussa ja voin jo kuvitella, että pukeutuminen viileisiin säihin voisi osaltaan aiheuttaa pienoista ahdistusta. Mutta toivotaan, että muistan tämän "älä anna pukeutumisen vähentään raskauden nautittavuutta - osta tarvittaessa uutta ja sopivaa" -ohje helpottaisi pahimpina isouden hetkinä. ;)

Hassua on se, että vaikka mä en henkisesti vielä koe olevani kovin suuri, siis ihan normaalikokoinen, niin tähän painoon kun lisää kaksi kiloa, niin sen kokoisena lähdin synnyttämään Iisaa... Silloinkin tuli kerrytettyä +14 raskauskiloa! Niin... jotain on tapahtunut kymmenessä vuodessa... ;) 

tiistai 1. huhtikuuta 2014

1.4. ja muutama muisto


Kymmenen vuotta sitten, aprillipäivänä 1.4.2004 oli esikoiseni laskettu aika. Ei saapunut hän vielä aprillipäivänä, vaan 8 päivää myöhemmin, pitkänäperjantaina. :) Mulla on siis yksi pääsiäisvauva, joka varmasti on syventänyt suhdettani pääsiäiseen aika paljon. ♥ Ensi viikolla juhlimme Iisan 10 vuotissynttäreitä.

Toissa viikolla ystäväni oli hoitamassa pari tuntia pikkuisia kun kävimme Juhon kanssa Mikkelissä np-ultrassa. Suski ja lapset olivat keränneet metsästä maljakollisen mustikan varpuja, jotka ovat nyt alkaneet "kukkia" oikein urakalla! Ihanan keväisiä! Tänään tai huomenna olisi suunnitelmissa laittaa ohrat kasvamaan Mimosan ja minun perhekerhossa askartelemaan kissaan. Tällä kertaa ei jää viime tippaan! ;) 

Tuon kuvassa olevan pöytäliinan ostin kesällä 2012 äidilleni. Äiti pyysi minua ostamaan jonkun kesäisen liinan kirpparilta heidän takapihan terassille, jos vain tulee vastaan. No, tuo sitten löytyi kissakirpparilta. Tosin sitä kesää ei koskaan tullut, että äiti olisi enää päässyt tuota liinaa takapihallaan ihastelemaan... Tuo liina kuitenkin muistuttaa minua hänestä kovasti. Kun äiti oli leikattu ja menimme häntä ensimmäistä kertaa tapaamaan teho-osastolle, oli tuo liina jotain kongreettista täältä "kotielämästä" ja jotakin positiivista mistä hänelle kertoa...